Pierre-Antoine Cousteau
Pierre-Antoine Cousteau (18. maaliskuuta 1906 Saint-André-de-Cubzac, Ranska – 17. joulukuuta 1958 Pariisi, Ranska) oli ranskalainen äärioikeistolainen poleemikko ja toimittaja. Hän oli merentutkija Jacques-Yves Cousteaun veli.
Pierre-Antoine Cousteau jätti kommunismin 1930-luvulla ja ajautui enemmän kannattamaan antisemitismiä ja vastustamaan demokratiaa. Hän kirjoitti Coup de Patte - ja Je suis partout -lehtiin. Jälkimmäisessä hän oli lähellä Pierre Gaxottea, joka vakuutti Cousteaun fasismista. Cousteau matkusti Natsi-Saksaan vuonna 1936 natsimyönteisten Robert Brasillachin ja Georges Blondin kanssa sekä vuonna 1938 Espanjaan Brasillachin ja Maurice Bardèchen kanssa. Cousteau osallistui myös Nürnbergin puoluepäiville ja vaikuttui matkojensa aikana kansallissosialismista, vaikka myönsi, että siinä on myös puutteita.
Cousteau kutsuttiin takaisin Ranskan armeijaan vuonna 1939 ja hänet vangittiin seuraavana vuonna. Brasillach kuitenkin onnistui vapauttamaan Cousteaun, joka palasi Je suis partout -lehteen, jonka poliittiseksi johtajaksi hän nousi Brasillachin tilalle vuonna 1943. Sota-aikana hän vaikutti juutalaisten siirtämiseen keskitysleireille, toimittajana pariisilaisessa Paris-Soir-lehdessä sekä yleissihteerinä ranskalaisessa puolisotilaallisissa Milice-joukoissa.
Elokuussa 1944 Cousteau muutti Saksaan, Bad Mergentheimiin, jossa hän johti ranskalaista sanomalehteä ja radioasemaa. Saksasta hän pakeni Sveitsiin. Cousteau vangittiin Innsbruckissa ja tuomittiin kuolemaan marraskuussa 1946. Tuomio muutettiin kuitenkin elinkautiseen rangaistustyöhön. Hänet sai yleisen armahduksen vuonna 1954 ja hän alkoi toimittaa äärinationalistista Rivarol-lehteä sekä teki yhteistyötä Henry Costonin sanomalehtien kanssa.
Cousteau kuoli vuonna 1958 Pariisissa.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Muut | |
