Robbin Crosby | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Robbinson Lantz Crosby |
Syntynyt | 4. elokuuta 1959 La Jolla, Kalifornia, Yhdysvallat |
Kuollut | 6. kesäkuuta 2002 (42 vuotta) Los Angeles, Kalifornia, Yhdysvallat |
Kansalaisuus | Yhdysvallat |
Ammatti | muusikko |
Muusikko | |
Tyylilajit | hard rock, glam metal |
Soittimet | kitara |
Yhtyeet | Ratt |
Aiheesta muualla | |
www.robbincrosby.net | |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Robbinson Lantz ”Robbin” Crosby (4. elokuuta 1959 La Jolla, Kalifornia, Yhdysvallat – 6. kesäkuuta 2002 Los Angeles, Kalifornia, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen muusikko, joka oli rockyhtye Rattin kitaristi. Hänestä käytettiin lisänimeä ”King” (suom. ”kuningas”).[1]
Crosby vietti nuoruutensa La Jollan kaupunginosassa San Diegossa. Hän soitti paikallisissa yhtyeissä, ennen kuin 1970-luvun lopulla tutustui laulaja Stephen Pearcyyn. Crosby liittyi 1980-luvun alussa Pearcyn perustamaan glam metal -yhtye Rattiin.[2] Yhtye sai levytyssopimuksen, ja sen esikoisjulkaisu, vuonna 1983 julkaistu EP-levy Ratt sai hyvän vastaanoton. Yhtye julkaisi ensimmäisen varsinaisen albuminsa Out of the Cellar seuraaana vuonna 1984, ja se myi moninkertaisesti platinaa.
Glam metal oli suosituimmillaan 1980-luvun puolivälissä, ja Ratt kuului sen kärkinimiin yhdessä Mötley Crüen kanssa. Pitkästä ja vaaleahiuksisesta Crosbysta tuli näkyvä osa yhtyeen julkisuuskuvaa ja lavashow’ta. Hän oli mukana kirjoittamassa yhtyeen hittejä, kuten ”Round and Round” ja ”Wanted Man”. Crosby arvosteli myöhemmissä haastatteluissa yhtyeen menettäneen alkuperäisen visionsa ensijulkaisun jälkeen ja totesi seuraavien albumeiden olleen ylituotettuja.[3]
Crosby otti kaiken irti rock-tähden elämäntyylistä. Hän tapaili Playboy-malleja ja näyttelijättäriä sekä asui kartanossa Hollywood Hillsissä. Crosbyn päihteiden käyttö alkoi vaikuttaa Rattin toimintaan 1980-luvun loppua kohti mentäessä. Stephen Pearcy kertoo elämäkerrassaan muuten rauhallisen ja ystävällisen Crosbyn saaneen väkivaltaisia kohtauksia huumeiden vaikutuksen alaisena.[2] Vastuu soolokitarasta oli siirtynyt entistä enemmän kitaristi Warren DeMartinille, ja vuoden 1990 albumin Detonator nauhoitusten alkaessa Crosby meni katkaisuhoitoon eikä pystynyt osallistumaan albumin tekemiseen täysipainoisesti.[2]
Crosby sortui Detonatorin julkaisua seuranneella kiertueella jälleen aineisiin, mikä näkyi yhtyeen jäsenten mukaan häiritsevästi kevään 1991 Japanin-kiertueella. Kyseinen kiertue jäi Crosbyn viimeiseksi yhtyeessä.[4] Crosby jäi kiertueen jälkeen sairauslomalle yhtyeestä, ja hänen paikkaajakseen otettiin loppuvuodeksi 1991 saksalaiskitaristi Michael Schenker. Ratt hajosi lopulta alkuvuonna 1992 Stephen Pearcyn erottua yhtyeestä.lähde?
Crosby teki Rattin jälkeen pienimuotoisia musiikkiprojekteja vanhojen San Diegon aikaisten yhtyetovereidensa kanssa sekä tuottajan töitä. Hän oli tuottanut aiemmin muun muassa Lillian Axen esikoisalbumin. Crosby oli mukana myös nuorten baseball-valmennuksessa, sillä hän oli ollut nuorena lahjakas lajissa. Yksi Crosbyn viimeisistä musiikkiprojekteista tapahtui yhdessä Rattin basistin Juan Croucierin kanssa. Kun yhtye suunnitteli paluuta vuonna 1996, Crosbyn kunto oli jo niin huono, että hänestä ei ollut muiden jäsenten mielestä enää palaamaan kokoonpanoon.[3]
Crosby kertoi vuonna 2001 julkisesti olleensa HIV-positiivinen vuodesta 1994 lähtien.[1] Hän oli ollut paljon sairaalahoidossa selkäongelmien sekä HIV-tartuntaan liittyvien sivuoireiden vuoksi.[1] Crosby oli myös lihonut valtavasti viimeisinä vuosinaan haimaongelmien vuoksi.[5] Hän kertoi huumeriippuvuuden maksaneen hänen uransa, omaisuutensa sekä HIVin myötä seksielämänsä mutta koki kuitenkin eläneensä ”huikean elämän” ja toteuttaneensa kaikki unelmansa.[4] Crosby kuoli kesäkuussa 2002 Los Angelesissa. Kuolinsyyksi todettiin AIDSiin liittyvät komplikaatiot sekä heroiinin yliannostus.[1] Crosbyn muistotilaisuus pidettiin La Jollan Windansea Beachillä, ja hänen ystävänsä sekä perheenjäsenensä sirottelivat hänen tuhkansa mereen. Yhtyetoverit, Rattin rumpali Bobby Blotzer ja Stephen Pearcy korostivat muistokirjoituksissaan Crosbyn ystävällistä ja kilttiä luonnetta, älykkyyttä ja lahjakkuutta.[5]