Rocky Graziano

Rocky Graziano
Henkilötiedot
Koko nimi Thomas Rocco Barbella
Syntynyt1. tammikuuta 1919
New York
Kuollut22. toukokuuta 1990 (71 vuotta)
New York
Kansalaisuus  Yhdysvallat
Nyrkkeilijä
Lempinimi The Rock
Pituus 170 cm
Painoluokka keskisarja
Kätisyys oikeakätinen, eli nyrkkeilytermein orthodox
Ammattilaistilastot
Ottelut 83
Voitot 67
– tyrmäysvoitot 52
Tappiot 10
Ratkaisemattomat 6

Rocky Graziano (1. tammikuuta 1919 – 22. toukokuuta 1990), oikealta nimeltään Thomas Rocco Barbella, oli yhdysvaltalainen ammattilaisnyrkkeilijä ja keskisarjan maailmanmestari, joka tunnettiin erityisen kovista tyrmäysiskuistaan.

Nuoruus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Graziano vietti onnettoman ja vaikean nuoruuden Manhattanin itäosassa. Hänen amatööriuransa oli varsin lyhyt, tiettävästi alle vuoden mittainen, mutta tuona aikana hän ehti voittaa New Yorkin amatöörimestaruuden välisarjassa.

Nyrkkeilyura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ammattilaiseksi hän ryhtyi vuonna 1942 otellen sekä väli- että keskisarjassa. Suuruuteen hän nousi vuonna 1945 tyrmättyään välisarjalaiset Billy Arnoldin ja Al "Bummy" Davisin, jota vastaan lähti selkeänä altavastaajana vedonlyöntitoimistojen tarjottua kuuden kerrointa hänen voitostaan, ja saavutti lisäksi kaksi perättäistä tyrmäysvoittoa Freddie Cochranesta, joista ensimmäisen The Ring -lehti valitsi vuoden otteluksi, ja päätti vuoden neljännen erän tyrmäykseen Harold Greenistä.

Seuraavan vuoden syyskuussa Graziano pääsi iskemään Tony Zalea vastaan keskisarjan maailmanmestaruudesta. Zale voitti Bronxin Yankee Stadiumilla käydyn ottelun kuudennen erän tyrmäyksellä. Graziano kohtasi Zalen uudelleen mestaruusottelussa 16. heinäkuuta 1947 Chicagossa, ja tällä kertaa voitti kuudennessa erässä teknisellä tyrmäyksellä ottelussa jonka The Ring valitsi vuoden otteluksi. New Yorkin liitto oli aiemmin hylännyt Grazianon lisenssin ja uhkasi elinikäisellä kilpailukiellolla tämän jätettyä ilmoittamatta lahjustarjouksista, mutta National Boxing Association, joka hallitsi nyrkkeilytoimintaa kaikkialla New Yorkin ulkopuolella, ei hyväksynyt päätöstä. Graziano ja Zale kohtasivat mestaruusottelussa vielä kolmannen kerran 10. kesäkuuta 1948 New Jerseyn Newarkissa. Zale tyrmäsi Grazianon kolmannessa erässä tämän otettua lukua jo kahdesti aikaisemmin. Kaikkiaan miesten kolmessa kohtaamisessa oteltiin yhteensä 15 erää, ja ottelijat kävivät yhteensä seitsemän kertaa kanveesissa.

Zalelle kärsityn tappion jälkeen Graziano piti vuoden taukoa nyrkkeilystä, ja saavutti seuraavan kolmen vuoden aikana 20 voittoa ja yhden ratkaisemattoman. Vielä 16. huhtikuuta 1952 hän pääsi iskemään Sugar Ray Robinsonia vastaan kevytsarjan maailmanmestaruudesta, ja löi tämän kanveesiin kolmannen erän alussa, mutta Robinson toipui tästä nopeasti ja erän keskivaiheilla tyrmäsi Grazianon napakalla lyöntiyhdistelmällä. Tämän jälkeen Graziano otteli vielä Chuck Daveya vastaan tappiollisen ottelun ennen uransa lopettamista.

Uran jälkeen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nyrkkeilyuransa jälkeen Graziano siirtyi viihdealalle. Hän työskenteli lavakoomikkona, teki vierailuja televisio-ohjelmiin ja esiintyi muun muassa kasinoilla sekä televisiomainoksissa. Vuonna 1956 ilmestyi hänen omaelämäkertansa "Somebody Up There Likes Me". Kirjasta tehtiin myös elokuva, jossa pääosaa esitti Paul Newman. 1980-luvulla hänen terveytensä alkoi heikentyä, ja hän kuoli keväällä 1990 sydänkohtauksen jälkiseurauksiin.

Graziano valittiin nyrkkeilyn Hall of Fameen vuonna 1991.[1]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]