Rudolf Belling (28. elokuuta 1886 – 9. kesäkuuta 1972) oli saksalainen kuvanveistäjä.
Hänen teoksensa olivat uran alkuaikoina kubistisia. Myöhemmin hän teki myös realistisempaa taidetta.[1] Natsi-Saksassa Bellingin teoksia pidettiin rappiotaiteena. Ainoa hänen teoksistaan joka kelpasi natseille oli pronssiveistos nyrkkeilijä Max Schmelingistä.[2] Belling muutti Turkkiin vuonna 1933.[1]