Suomen Punainen Risti Finlands Röda Kors |
|
---|---|
Perustettu | 1877[1] |
Kotipaikka | Helsinki[2] |
Jäsenmäärä | 68 000 (31.12.2023)[3] |
Pääsihteeri | Eero Rämö[4] |
Puheenjohtaja | Elli Aaltonen[5] |
Hallitus |
Max Lindholm (vpj.) Maiju Jolma-Taylor Pekka Piri Ruut Rissanen Marju Sjösten Osmo Tolonen[5] |
Jäsenlehti | Avun maailma – Hjälpens värld |
Aiheesta muualla | |
Sivusto |
Suomen Punainen Risti – Finlands Röda Kors (lyhenne SPR[6] / FRK, engl. Finnish Red Cross[7]) on Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälisen liikkeen Suomessa toimiva kansallinen yhdistys. Vuoden 2023 lopussa SPR:llä oli noin 68 000 jäsentä ja 33 000 vapaaehtoista ja kerääjää, jotka toimivat 12 piirissä ja 423 osastossa eri puolilla maata.[3]
Yleiskokouskaudella 2023–2026 Punaisen Ristin hallituksen puheenjohtajana toimii Elli Aaltonen ja valtuuston puheenjohtajana Otto Kari.[8] SPR:n pääsihteeri on Eero Rämö.[9]
Vuonna 2023 SPR:n henkilöstömäärä Veripalvelussa oli 442 htv, keskustoimistossa 213 htv, Konttiketjussa 98 htv ja turvataloissa 53 htv.[3]
Suomen Punaisen Ristin nykyinen oikeudellinen asema perustuu 25. helmikuuta 2000 annettuun ja perustuslain voimaantulon yhteydessä 1. maaliskuuta 2000 voimaan tulleeseen lakiin Suomen Punaisesta Rististä (238/2000),[11] joka perustuu hallituksen esitykseen (HE 156/1999) 26. marraskuuta 1999.[12] Esitys sisälsi katsauksen järjestön oikeudellisen aseman kehitykseen.
” | Suomen Punainen Risti ― Finlands Röda Kors, jäljempänä järjestö, on Suomen valtion tunnustama julkisoikeudellinen yhdistys, jonka toiminta perustuu maasotavoimiin kuuluvien haavoittuneiden ja sairaiden aseman parantamisesta, merisotavoimiin kuuluvien haavoittuneiden, sairaiden ja haaksirikkoutuneiden aseman parantamisesta, sotavankien kohtelusta sekä siviilihenkilöiden suojelemisesta sodan aikana Genevessä 12 päivänä elokuuta 1949 tehtyyn neljään Geneven yleissopimukseen (SopS 8/1955) sekä näiden yleissopimusten Genevessä 8 päivänä kesäkuuta 1977 tehtyyn kahteen lisäpöytäkirjaan, joista ensimmäinen koskee kansainvälisten aseellisten selkkausten uhrien suojelemista ja toinen kansainvälistä luonnetta vailla olevien aseellisten selkkausten uhrien suojelemista (SopS 82/1980). Järjestö kuuluu ainoana kansallisena yhdistyksenä Suomessa kansainväliseen Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liikkeeseen. Järjestö noudattaa toiminnassaan Punaisen Ristin kansainvälisissä konferensseissa hyväksyttyjä perusperiaatteita. |
” |
– Laki Suomen Punaisesta Rististä, 1 § Nimi ja asema. [11] |
Suomen Punainen Risti on julkisoikeudellinen yhdistys, ja sen toimintaan sovelletaan yhdistyslain[13] 6 §:n 2 momentissa säädetään rekisteröidyn yhdistyksen jäsenten vastuusta. Järjestöstä ja sen jäsenistä on lisäksi soveltuvin osin voimassa, mitä säädetään yhdistyslain 8 ja 9 §:ssä, 3 luvussa, 26 §:n 2 momentissa, 27–29 §:ssä, 35 §:n 1 ja 2 momentissa sekä 36–39 §:ssä.[14] Punaisen Ristin säännöt hyväksytään järjestön yleiskokouksessa ja annetaan tasavallan presidentin asetuksella.[15] Järjestön pysyväksi suojelijaksi vuonna 2024 lupautui tasavallan presidentti Alexander Stubb.[16] Lailla on suojattu ja tunnustettu myös järjestön oikeus Punaisen Ristin nimen ja tunnuksen ilmaisevaan käyttöön[17] Geneven sopimusten mukaisesti.[10] Lisäksi Suomen Punaisella Ristillä on veripalvelulain[18] mukainen toimilupa veripalvelutoiminnan harjoittamiseen Suomessa.[19]
Sveitsiläistä liikemiestä Henry Dunantia (1828–1910) pidetään kansainvälisen Punaisen Ristin perustajana[20], sillä hän ehdotti kirjoittamassaan kirjassa Solferinon muisto (ranskankielinen alkuteos Un souvenir de Solferino, 1862)[21] vapaaehtoisuuteen perustuvien yhdistysten perustamista joka maahan avustamaan sodanaikaista lääkintähuoltoa.[22] Dunant oli ollut seuraamassa ranskalais-sardinialaisten ja itävaltalaisten joukkojen välistä Solferinon taistelua Italian kolmannessa itsenäisyyssodassa, ja oli järkyttynyt taistelun raakuudesta ja haavoittuneiden huonosta kohtelusta ja hoidosta ja alkoi järjestää näille apua.[23] Dunantin ajatukset saivat kannatusta Euroopan eri valtioissa; jo seuraavana vuonna (1863) perustettiin toimikunta, josta kehittyi Punaisen Ristin kansainvälinen komitea,[23] ja 16 valtiota allekirjoitti ensimmäiset Geneven sopimukset, joissa avustusjärjestöjen rooli määriteltiin.[22] Punaisen Ristin kansallisia yhdistyksiä alettiin perustaa eri maihin.[24]
Ajatus Punaisen Ristin perustamisesta levisi myös Suomeen Pietarin keisarillisen hovin kautta.[25] Vuonna 1874 kreivitär Aline Armfelt, ministerivaltiosihteeri Alexander Armfeltin vaimo,[25] teki aloitteen kansallisen yhdistyksen perustamisesta Suomeen. Venäjän Punainen Risti yritti myös perustaa Suomeen alaosastonsa, mutta se ei saavuttanut kannatusta: Suomen oma kansallinen yhdistys varmisti, että apua voitiin antaa riittävästi kotimaan katastrofeissa. Suuret nälkävuodet olivat tuoreessa muistissa.[26] Hanke toteutui 7. toukokuuta 1877, kun perustettiin Suomen yhdistys haavoitettujen ja sairasten sotilaiden hoitoa varten. Samana vuonna lähetettiin jo ensimmäinen ”sotalasaretti” auttamaan Venäjän ja Turkin välisen sodan uhreja.[22] Nimi muutettiin Suomen Punaiseksi Ristiksi vasta itsenäisyyden jälkeen (1919).[27]
Yhdistyksen olemassaolon alkuaikoina toiminta oli jo kansainvälistä kotimaan avustustoiminnan lisäksi. Autettiin rauhanajan onnettomuuksien ja kulkutautien uhreja sekä perustettiin kulkutautisairaaloita ja koulutettiin sairaanhoitajia.[22][28] Virallisesti osaksi Punaisen Ristin liikettä Suomen Punainen Risti tuli vuonna 1922, jolloin Suomi ratifioi Geneven sopimukset.[29] Vuonna 1948 SPR sai vastuulleen partiolaisten vuonna 1935 aloittaman veripalvelutoiminnan Suomessa.[30][31]
Maailmansotien välisenä aikana Suomen Punainen Risti perusti sairaanhoitajareservin, johon suomalaiset sairaanhoitajat liittyivät sotatilanteen varalta. Lotta Svärdin kanssa käydyn kiistan jälkeen SPR:n sairaanhoitojaosto sai tehtäväkseen hoitaa suomalaisten sairaanhoitajien tietojen ylläpidon ja tarvittaessa liikekannallepanon. Vuonna 1941 perustettiin Mannerheimin käskystä Suomen Punaisen Ristin Apusisarjärjestö, joka koulutti avustavia hoitajia sotasairaanhoidon tarpeisiin. Apusisartoiminnan kokemusten perusteella Suomen valtio aloitti apuhoitajakoulutuksen vuonna 1946. SPR:n oma koulutus lakkautettiin vuonna 1951.[32] Apuhoitajista tuli merkittävä osa suomalaista sairaanhoitoa vuosikymmeniksi. Samoja työtehtäviä tekevät nykyisin lähihoitajat.[33]
Suomen Punaisen Ristin toiminta perustuu pitkälti vapaaehtoisuuteen. Järjestön organisaatio Suomessa voidaan nähdä kolmiportaisena: paikallistaso, piiritaso ja valtakunnallinen taso.[34]
Suomen Punainen Risti on Opintokeskus Siviksen[35] ja SOSTEn jäsenjärjestö.[36]
Paikallistasolla toimivat osastot, joita toimii lähes jokaisessa Suomen kunnassa. Suomen Punaisella Ristillä on 433 osastoa.[3] Yhden kunnan alueella saattaa toimia useita osastoja: esimerkiksi Helsingissä toimii tällä hetkellä yhdeksän osastoa.[37] Jokainen osasto kuuluu yhteen piiriin, joita on yhteensä 12.[3]
Piirien alueet noudattelevat usein maakunta- tai entistä läänijakoa. Jokaisella tasolla vapaaehtoiset ovat tärkeitä päättäjiä ja paikallistasolla eli osastoissa toiminta perustuu juuri heidän panokseensa.[38]
Vuonna 1929 perustettiin ensimmäinen piiri Kuopioon. Vuonna 1933 perustettiin Viipurin, Mikkelin, Vaasan, Satakunnan ja Pohjanmaan piirit. Vuonna 1935 perustettiin Varsinais-Suomen ja Turunmaan piirit. Hämeen piiri perustettiin vuonna 1936, Lapin piiri 1938 ja Laatokan-Karjalan piiri sekä Ahvenanmaan osasto 1939. Seitsämän piirin piirihallituksen puheenjohtajana toimi silloisen piirin alueen läänin maaherra.[39]
Suomen Punaisen Ristin piirien palkatut työntekijät tukevat alueensa osastoja. He järjestävät koulutusta ja tapahtumia piirin vapaaehtoisille sekä vastaavat alueellisesta varautumisesta ja viranomaisyhteistyöstä.[38]
Suomen Punainen Risti toimii 12 piirissä, jotka ovat: Helsingin ja Uudenmaan piiri, Hämeen piiri, Kaakkois-Suomen piiri, Lapin piiri, Länsi-Suomen piiri, Oulun piiri, Satakunnan piiri, Savo-Karjalan piiri, Varsinais-Suomen piiri, Åbolands distrikt (Turunmaan piiri), Ålands distrikt (Ahvenanmaan piiri) ja Österbottens svenska distrikt (Pohjanmaan ruotsinkielinen piiri).[40]
Valtakunnallisesti toimintaa kehittää Helsingissä sijaitseva keskustoimisto. Se tekee viranomaisyhteistyötä, vastaa valtakunnallisista kampanjoista kuten Nälkäpäivästä sekä kansainvälisestä avustustyöstä. Keskustoimisto tekee myös kannanottoja ja edistää järjestön arvoja suomalaisessa yhteiskunnassa.[38]
Järjestön ylin päättävä elin on joka kolmas vuosi kokoontuva yleiskokous, joka koostuu osastojen edustajista. Vuoden 2023 yleiskokous järjestettiin Joensuussa.[41] Vuoden 2020 yleiskokous järjestettiin pandemiatilanteesta johtuen alueellisina etäkokouksina, ja sitä johdettiin Vaasasta.[42] Kesällä 2017 yleiskokous järjestettiin Helsingissä.[43] Sitä ennen yleiskokoukset järjestettiin vuonna 2014 Turussa,[44] vuonna 2011 Lahdessa,[45] vuonna 2008 Oulussa,[46] vuonna 2005 Porissa,[47] vuonna 2002 Jyväskylässä[48] sekä vuonna 1999 Haminassa.[49]
Äänivaltaiset edustajat yleiskokoukseen valitsee osaston hallitus. Piirien edustajat valitsee piirin hallitus. Yleiskokouksessa valitaan koko järjestön hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtajat, jäsenet sekä valtuuston puheenjohtaja, varpuheenjohtaja ja jäsenet. Yleiskokouksessa hyväksytään myös koko järjestön toimintalinjaus seuraavalle kolmelle vuodelle.[50]
Järjestön oma jäsenlehti on 4 kertaa vuodessa ilmestyvä Avun maailma. Siinä on sisältöä sekä suomeksi että ruotsiksi ja lehden nimi on ruotsiksi Hjälpens Värld.[51] Lehden päätoimittajana toimii SPR:n viestintäjohtaja Ilpo Kiiskinen.[52] Avun maailman lisäksi järjestö julkaisee lehtimuotoista Tässä ja nyt -järjestötiedotetta aktiivisille toimijoille. Se koostuu sekä yhteisistä valtakunnallisista että piirikohtaisista sivuista.[53]
Suomen Punaisen Ristin toimintamuotoja ovat esimerkiksi ensiaputoiminta, kansainvälinen avustustoiminta, keräystoiminta, kotimaan valmiustoiminta, maahanmuuttajatyö, nuorisotoiminta, Nuorten turvatalot, ruoka-apu, terveyden edistäminen, vastaanottokeskustoiminta, veripalvelutoiminta, ystävätoiminta ja Kontti-kierrätystavaratalot.
Suomen Punainen Risti tunnetaan myös erityisesti joulukorteista ja aikaisemmin myös postimerkeistä, jotka ovat suosittuja keräilykohteita.
Punainen Risti Ensiapu ylläpitää ns. EA1-, EA2- ja hätäensiapukorttien kouluttamisjärjestelmää. Yhtiön tuotto ohjataan SPR:n valmius- ja ystävätoimintaan.[54] Ensiapukoulutusta vaaditaan useilla työpaikoilla,[55] esimerkiksi toimiessa sähköasentajana.[56]
Punaisen Ristin EA1- ja EA2-koulutuksia järjestää sertifioitu terveystiedon ja ensiavun opettaja. Ensiavun ja terveystiedon kouluttajien (ETK) täydennyskoulutuksen järjestää SPR, ja vaatimuksena koulutukseen pääsemiselle on laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö eli ensihoitaja (AMK), fysioterapeutti, sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, kätilö, hammaslääkäri tai lääkäri. Lisäksi koulutukseen hyväksytään ammattinimikesuojattu perustason ensihoidon lähihoitaja tai sairaanhoidon ja huolenpidon osaamisalan suorittanut lähihoitaja. Lisäksi myös pelastajalla, palomies-sairaankuljettajalla sekä lääkintävahtimestari-sairaankuljettajalla on mahdollisuus hakeutua koulutukseen. Kolutuksesta saa oikeuden kouluttaa kaikkia SPR-ensiapukursseja kolmen vuoden aikana. Kouluttajapätevyyden uusii käytyään kertauskoulutuksen kolmen vuoden aikana.[57]
Virallisen ensiapukoulutuksen lisäksi Punaisen Ristin paikallisosastot järjestävät apuryhmiä, jotka kokoontuvat säännöllisin väliajoin harjoittelemaan ensiaputaitoja. Ryhmäläisiltä ei vaadita aikaisempaa ensiapuosaamista ja ryhmäiltoihin osallistuminen on ilmaista. Koulutetut ensiapuryhmäläiset osallistuvat päivystystoimintaan tarjoten ensiapupalveluita erilaisissa tapahtumissa.[58]
Kansainvälistä avutustoimintaa Suomen Punainen Risti rahoittaa keräyksissä saaduin lahjoitusvaroin, ulkoministeriöltä sekä EU:lta saaduilla varoilla. Vuonna 2022 kehitysyhteistyössä varauduttiin ilmastonmuutoksen aiheuttamiin riskeihin, seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien kehittämiseen, humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön välisen jatkumon vahvistamiseen sekä paikallisten Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansallisten yhdistysten vahvistamiseen. Kehitysyhteistyöhön käytettiin vuonna 2022 13,6 miljoonaa euroa.[3]
Katastrofitailanteessa kansallinen Punaisen Ristin tai Punaisen Puolikuun yhdistys lähettää avustusvetoumuksen kansainväliselle Punaiselle Ristille jos se ei selviä tilanteesta yksin. Kansainvälinen Punainen Risti välittää avunpyynnön muille kansallisille yhdistyksille, jotka vastaavat tarjoamalla apuaan.[59] Katastrofiapua annetaan esimerkiksi konfliktien, tulvien ja kuivuuden uhreille. Vuonna 2023 esimerkiksi Ukrainassa autettiin maan sisäisiä pakolaisia käteisavulla ja liikkuvilla terveysklinikoilla. Katastrofirahasto mahdollisti pitkäkestoisen työn Ukrainassa. Ukrainaan lähetettiin lääkintätarvikkeita ja generaattoreita. Helmikuussa 2023 tapahtui maanjäristys Turkissa ja Syyriasssa. Järjestö lähtti alueelle avustusmateriaalia ja -työntekijöitä. Syyriaan lähetettiin mobiiliklinikka, joka toimi katastrofivalmiusyksikkönä (ERU) viiden kuukauden ajan alueella. Afrikan sarven alue kärsi vaikeasta kuivuudesta ja alue kärsi pahimmasta ruokakriisistä vuosikymmeniin. Tilannetta pahensi alueen sisäiset taistelut, kuten huhtikuussa alkanut Sudanin konflikti. Suomen Punainen Risti rahoitti ruokaturva- ja hätäapuohjelmia katastrofirahaston sekä Suomen ulkoministeriön tuella. Ulkoministeriön tuella toteutettiin esimerkiksi käteisavustusohjelma kuivuudesta kärsineessä Etiopiassa. Tilanne Gazassa ja Länsirannalla vaikeutui marraskuussa 2023. Suomen Punainen Risti tuki Punaisen Ristin kansainvälisen komitean (ICRC) avustusopreeatiota ulkoministeriön tuella ja lähetti logistiikan katastrofivalmiusyksikön Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälisen liiton (IFRC) tueksi Egyptiin. Vuonna 2023 tehtiin kehitysyhteistyötä Afrikan sarvessa, Sahelin alueella ja Aasiassa. Ulkoministeriö oli kehitysyhteistyön merkittävä rahoittaja. [3]
Suomen Punaisella Ristillä on kansainvälinen henkilöreservi, jossa on noin 700 aktiivista jäsentä. Reservin jäsenet koulutetaan, jonka jälkeen heidät liitetään henkilöreservin jäseniksi. Pääsyvaatimuksena on mm. korkeakoulututkinto ja kolme vuotta tutkinnon suorittamisen jälkeistä tehtäviin soveltuvaa työkokemusta, englannin kielen suullinen ja kirjallinen taito, B-ajokortti ja taito ajaa manuaalivaihteista autoa, tietotekniset perustiedot, valmius sietää epävarmuutta, kiirettä, painetta ja kykyä sopeutua muuttuviin olosuhteisiin. Henkilöreserviin kuuluu esimerkiksi terveydenhuollon, logistiikan, taloushallinnon, katastrofivalmius- ja varautumistyön, tekniikan, tietoliikenteen ja viestinnän ammattilaisia.[60]
Suomen Punaisen Ristin Tampereen Kalkussa sijaitsevassa logistiikkakeskuksessa on varastoituna avustusmateriaalia katastrofiapuun ja kehitysyhteistyöhankkeisiin. Siellä on katastrofivalmiusyksiköitä, kuten kenttäsairaaloita valmiina lähetettäväksi kotimaahan tai ulkomaille äkisti syntyvän avuntarpeen varalle. Logitiikkakeskus tekee myös materiaalihankintoja.[61]
Punaisen Ristin lipaskerääjät keräävät varoja syksyllä järjestettävässä Nälkäpäivä -keräyksessä Suomen Punaisen Ristin kastastofirahastoon. Hätäapukeräyksiä taas järjestetään, jos kotimaassa tai maailmalla syntyy nopeasti suuri avuntarve. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi luonnononnettomuus, esimerkiksi maanjäristys tai hirmumyrsky.[62]
Nenäpäivä on yhdeksän eri kansalaisjärjestön kampanja marraskuussa,[63] jolla kerätään varoja kehitysyhteistöhön Afrikassa, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa. SPR on yksi keräyksen järjestäjistä. Keräyksen kohteena ovat lapset ja näiden koulutus, turvallisuus, terveys ja ravinnonsaanti.[64]
Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Suomen Punainen Risti järjestävät vuosittain yhteistössä YLEn kanssa marras-joulukuussa Hyvä Joulumieli -keräyksen lahjakorttien hankkimiseksi vähävaraisille ja vaikeassa elämäntilanteessa oleville lapsiperheille. Keräystä tukevat myös K-ruokakaupat, Lidl ja S-ryhmän ruokakaupat.[65]
Suomen Punaisen Ristin tehtävänä on tukea viranomaisia äkillisissä onnettomuus- ja häiriötilanteissa. Se kouluttaa ihmisiä varautumaan äkillisiin tilanteisiin.[66] Järjestön vapaaehtoiset tarjoavat äkillisissä onnettomuustilanteissa psykosiaalista tukea. Se ylläpitää valtakunnallista psykologien valmiusryhmää. Tarvittaessa avataan auttava puhelin. SPR osallistuu Sekaisin-chatin toimintaan ja ylläpitää Rikosuhripäivystystä. Käytännön apua on esimerkiksi ihmisten evakuoiti ja evakuoitujen rekisteröinti, hätämajoituksen ja kuljetusten järjestäminen sekä avustustarvikkeiden jakaminen. Järjestö koordinoi Vapaaehtoisen pelastuspalvelun toimintaa.[67]
Osa ensiapuryhmäläisistä osallistuu myös hälytystehtäviin osana Vapaaehtoista pelastuspalvelua järjestäen ensiapua ja osallistuen kadonneen henkilön etsintöihin.[58] Materiaalista apua annetaan esimerkiksi tulipalotilanteiden jälkeen katastrofirahaston varoin. Tarvittaessa järjestö voi käyttää myös kenttäsairaaloita ja muita nopean toiminnan yksiköitä myös kotimaassa. Käytössä on myös kansainvälinen henkilöreservi.[67]
Järjestö tekee työtä haavoittuvassa asemassa olevien maahanmuuttajien parissa. Näitä ovat turvapaikan hakijat, tilapäisen suojelun piirissä olevat, kiintiöpakolaiset ja paperittomat. Järjestö tekee myös henkilötiedustelua, jossa yhdistetään konfliktien, luonnonkatastrofien ja kriisitilanteiden erottamia perheitä. Henkilötiedustelua johtaa Punaisen Ristin kansainvälinen komitea. Perheiden yhdistämisessä Suomen laki rajaa oikeutta perheiden yhdistämiseen. Lain mukaan oikeus koskee ydinperhettä, aviopuolisoa ja alaikäisiä lapsia.[92]
Rasisminvastaisessa työssä vastustetaan rasismia. Se vahingoittaa rasismin kohteiksi joutuneita, mutta myös koko yhteiskuntaa. Punaisen Ristin toiminta on kaikille avointa, esteetöntä, syrjimätöntä ja rasismista vapaata. Valtakunnallinen rasisminvastainen viikko järjestetään maaliskuussa.[93]
Reddie Kids on varhaisnuorisokerho 7–12-vuotiaille. Sen tarkoitus on tuottaa säänneltyä kerhotoimintaa jossa varhaisnuoret pääsevät leikin ja kevyen ryhmätoiminnan avulla tutustumaan Punaiseen Ristiin sekä sen toimintamuotoihin, kuten ensiapuun. Ryhmiä ohjaavat yli 15-vuotiaat koulutetut ohjaajat.[94]
Yli 13-vuotiaille Suomen Punaisen Ristin nuorisoryhmät tarjoavat mahdollisuuksia järjestöön tutustumisen lisäksi kouluttautua varhaisnuoriso-ohjaajiksi, sekä päästä mukaan varsinaiseen osastotoimintaan. Ryhmissä käsitellään Punaisen Ristin teemoja osallistujien ja järjestäjien kiinnostuksen mukaan. Teemoja voivat olla esimerkiksi ensiapu ja terveys, pelastuspalvelu, sosiaalipalvelutoiminta, kansainvälisyys ja suvaitsevaisuus. Kansainvälisestä nuorisotoiminnasta kiinnostuneille Suomen Punainen Risti järjestää nuorisodelegaattikursseja joiden jälkeen on mahdollista päästä ulkomaille haastaviin nuorisotoiminnan kehitystehtäviin. Kansainvälisellä yhteistyöllä toteutetaan lisäksi muun muassa leirejä ja tapahtumia.[95]
Erityisesti nuorille suunnattujen toimintamuotojen lisäksi nuorisojäsenet vaikuttavat Suomen Punaisessa Ristissä kaikilla tasoilla. Vuonna 2023 alle 29-vuotiaat nuorisojäsenet muodostivat 4,0 prosenttia järjestön jäsenistöstä.[96]
Suomen Punainen Risti on Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssin jäsenjärjestö.[97]
SPR:n nuorten turvatalot toimivat nuoriin ja perheisiin erikoistuneena kriisityön keskuksena. Nuoret ja heidän perheensä voivat hakeutua turvatalojen palvelujen piiriin milloin tahansa saamaan apua ja asiat pyritään hoitamaan kuntoon yhdessä perheen kanssa. Turvatalot sijaitsevat Helsingissä, Vantaalla, Espoossa, Turussa ja Tampereella. Eri turvataloja yhdistävät samat toimintaperiaatteet. Turvatalot ovat avoinna nuorille etupäässä iltaisin ja öisin, koska asuminen turvatalossa on väliaikaista ja lyhytkestoista. Henkilökunnan tavoittaa myös päivisin puhelimitse. Palvelut ovat asiakkaille maksuttomia.[98]
SPR järjestää ruoka-apua eri puolilla Suomea. Yhteistyötä tehdään kauppojen, koulujen, keskuskeittiöiden ja lounasravintoloiden sekä myös muiden ruoka-aputoimijoiden kanssa. Ruoka-avun yhteydessä voidaan järjestää myös esimerkiksi yhteisiä ruokailuja, velka- ja terveysneuvontaa.[99]
SPR:n terveyden edistäminen sisältää päihdetyön, seksuaaliterveyden edistämisen sekä tapaturmien ehkäisyn. Lisäksi vapaaehtoiset ylläpitävät Terveyspisteitä,[100] joissa tarjotaan esimerkiksi maksutonta neuvontaa, tukea ja verenpaineen mittausta.[101] Päihde- ja seksuaaliterveyden vapaaehtoiset toimivat esimerkiksi festareilla sekä vierailevat kouluissa ja oppilaitoksissa. He keskustelevat ihmisten kanssa ja jakavat tietoa.[100]
SPR:llä on sopimus Maahanmuuttoviraston kanssa maahanmuuttovarautumisesta. Se perustaa ja ylläpitää vastaanottokeskuksia viranomaisten pyynnöstä. SPR:n piirit ylläpitävät vastaanottokeskuksia. Piirit laskuttavat syntyvät kulut Maahanmuuttovirastolta. Toiminnasta syntyvät tulot järjestö käyttää valmiuden kehittämiseen.[102]
Helmikuussa 2023 SPR ylläpiti yhteensä 33 vastaanottokeskusta eri puolila Suomea.[103] Yleisradion MOT:n selvityksen mukaan Euroopan pakolaiskriisin aikana SPR:n vastaanottokeskustoiminta oli suurin yksittäinen valtion maksujen saaja 625 miljoonan euron osuudella vuosina 2015–2020. Pakolaiskriisin alusta lähtien neljän vuoden aikana SPR:n piirit tekivät liikevoittoa yhteensä 24 miljoonaa euroa, ja SPR kolminkertaisti sijoitusomaisuutensa.[104]
Veripalvelu hoitaa keskitetysti koko maan veripalvelutoimintaa. Veripalvelun tehtäviin kuuluu muun muassa verenluovutusten järjestäminen, luovutetun veren testaus, verivalmisteiden tuotanto, varastointi ja jakelu sekä verivalmisteisiin liittyvä terveydenhoitoalan henkilöstön koulutus ja konsultaatio.[105]
Veripalvelu ei tavoittele voittoa. Tulonsa Veripalvelu saa valmistamiensa verivalmisteiden myynnistä sekä asiakkailleen tarjoamistaan palveluista, kuten veriryhmä- ja veren hyytymistutkimuksista sekä elin- ja kantasolusiirtoihin liittyvistä kudossopeutuvuustutkimuksista. Veripalvelussa tehdään myös esimerkiksi kaikkien Suomessa raskaana olevien äitien veriryhmävasta-ainetutkimukset.[105] Veripalvelussa toimii lisäksi Kantasolurekisteri.[106]
Ystävätoiminnan tarkoituksena on välittää ystäviä yksinäisille ihmisille. Yksinäiset ovat esim. vanhuksia, vankeja ja maahanmuuttajia. Toiminta alkoi vuonna 1959 sairaalavapaaehtoistoiminnalla. Seuraavana vuonna kohderyhmiksi tulivat yksin asuvat vanhukset ja vammaiset. Toimintaan on aikojen saatossa kuulunut myös mm. sosiaalisia lomaleirejä, ulkomaan lomamatkoja, katutyötä ja vanhusten toimintaryhmiä.[107]
Kontti-kierrätystavaratalot ovat Suomen Punaisen Ristin kierrätystavarataloja, joissa myydään lahjoituksena saatuja tuotteita. Konttien tulos jaetaan Punaisen Ristin avustustyöhön Suomessa ja maailmalla: 2/3 auttamistoimintaan kotimaassa ja 1/3 katastrofirahastoon.[108] Konttien työpaikat ova pääasiassa työkokeilu- tai palkkatukipaikkoihin oikeutetuille suunnattuja.[109]
Kontti-kierrätystavarataloja toimii yhteensä kahdessatoista kaupungissa: Espoossa, Helsingissä, Joensuussa, Kuopiossa, Lahdessa, Lappeenrannassa, Oulussa, Porissa, Rovaniemellä, Tampereella, Turussa ja Vantaalla.[110]
Soppi kierrätysputiikki on Hämeen ja Varsinais-Suomen piirien ylläpitämä ja sen tuotto käytetään piirien toimintaan.[111] SPR-Kirppikset ovat Suomen Punaisen Ristin Länsi-Suomen piirin ylläpitämiä kirppismyymälöitä. Piirin alueella on yhteensä seitsämän kirpputoria. Niiden tuotto käytetään Länsi-Suomen piirin toimintaan.[112] Ne työllistävät palkkatukityöhön, oppisopimuskoulutukseen, työkokeiluihin ja kuntouttavaan työtoimintaan.[113]
Suomen Punainen Risti ylläpitää omaa katastrofirahastoaan, jonka varoja käytetään äkillisten onnettomuuksien, katastrofien ja kriisien jälkeiseen avustustoimintaan. Sen varoja ei ole varattu tiettyyn kohteeseen, vaan sieltä voidaan antaa apua nopeasti kotimaahan tai ulkomaille. Lisäksi rahastosta tuetaan muun muassa kehitysyhteistyöhankkeita ja auttamisvalmiuden ylläpitoa.[114] Katastrofirahastoa kerrytetään lahjoituksilla ja erilaisilla keräyksillä, joista suurin on jokavuotinen Nälkäpäivä-keräys.[115] Katastrofirahaston keräyskulut saavat olla korkeintaan 20 prosenttia.[114]
SPR myy esimerkiksi joulukortteja ja ensiaputuotteita. Myyntituotto käytetään järjestön toimintaan kotimaassa.[116] Punainen Risti Ensiapu Oy:n tuotto käytetään valmius- ja ystävätoimintaan[54] sekä SPR Konttien tuotosta osa käytetään alueelliseen auttamistyöhön ja osa tilitetään kastastrofirahastoon.[108]
SPR saa myös julkista rahoitusta useilta eri toimijoilta.[3]
Vuonna 2023 Suomen Punaisen Ristin sijoitukset olivat yhteensä 154,9 miljoonaa euroa. Osakkeiden ja osuuksien arvo oli 124,8 miljoonaa euroa. Samana vuonna maa-alueiden arvo oli yhteensä 49 615,00 euroa ja osuudet omistusyhteysyrityksissä yhteensä 2 500,00 euroa.[3]
Suomen Punaisen Ristin korkeimmista huomionosoituksista säädetään laissa Suomen Punaisesta Rististä (238/2000) ja Tasavallan Presidentin asetuksessa (827/2017).[117] Huomionosoitukset on vuodesta 1933 myöntänyt Tasavallan Presidentti:[118]
Huomionosoitus[117] | Kuva | Toiminta-aika[117] | Erityistä sekä huomionosoituksen maksaja[117] |
---|---|---|---|
Suomen Punaisen Ristin ansioristi (SPR ar)[119] | Ansioristi on Suomen Punaisen Ristin kunniamerkki ja se annetaan korkeimmissa johtavissaasemissa suoritetusta epäitsekkäästä, erittäin ansiokkaasta ja pitkäaikaisesta toiminnasta tai poikkeuksellisen huomattavista teoista SPR:n ja välittömästi sen tarkoitusperien hyväksi. Se voidaan myöntää
Ansioristin maksaa Suomen Punaisen Ristin hallitus. | ||
Suomen Punaisen Ristin kultainen ansiomitali (SPR kult.am)[119] |
|
Kultaisen ansiomitalin maksaa mitalin anoja eli osasto, piiri, laitos tai keskustoimisto. Jos huomionosoituksen anojana on jäsen, vastaa kustannuksista jäsenen oma osasto tai piiri. | |
Suomen Punaisen Ristin hopeinen ansiomitali (SPR hop.am)[119] |
|
Hopeisen ansiomitalin maksaa mitalin anoja eli osasto, piiri, laitos tai keskustoimisto. Jos huomionosoituksen anojana on jäsen, vastaa kustannuksista jäsenen oma osasto tai piiri. | |
Suomen Punaisen Ristin pronssinen ansiomitali (SPR pr.am)[119] |
|
Pronssisen ansiomitalin maksaa mitalin anoja eli osasto, piiri, laitos tai keskustoimisto. Jos huomionosoituksen anojana on jäsen, vastaa kustannuksista jäsenen oma osasto tai piiri.[117] |
Kunniamerkkien keskenäisessä järjestyksessä Suomen Punaisen Ristin ansioristi sijoittuu Suomen Valkoisen Ruusun ansioristin ja Suomen Leijonan ansioristin jälkeen. Suomen Punaisen Ristin ansiomitalit sijoittuvat Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin, Suomen Valkoisen Ruusun mitalin ja Sotilasansiomitalin jälkeen. Suomen Punaisen Ristin kultainen ansiomitali on ansiomitalien järjestyksessä korkein. Suomen Punaisen Ristin hopeisen ansiomitalin ja pronssisen ansiomitalin väliin sijoittuu Mitali inhimillisestä auliudesta (Pro Benignitate Humana).[119]