Susanna Huovinen

Susanna Huovinen
Susanna Huovinen vuonna 2010.
Susanna Huovinen vuonna 2010.
Suomen peruspalveluministeri
Kataisen hallitus
24.5.2013–24.6.2014
Stubbin hallitus
24.6.2014–29.5.2015
Edeltäjä Maria Guzenina-Richardson
Seuraaja Juha Rehula
Suomen liikenne- ja viestintäministeri
Vanhasen I hallitus
24.9.2005–18.4.2007
Edeltäjä Leena Luhtanen
Seuraaja Anu Vehviläinen (liikenne)
Suvi Lindén (viestintä)
Kansanedustaja
24.3.1999–14.6.2018[1]
Ryhmä/puolue Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä
Vaalipiiri Keski-Suomen vaalipiiri
Henkilötiedot
Syntynyt10. kesäkuuta 1972 (ikä 52)
Liminka
Puoliso Timo Koivisto (2003–)
Tiedot
Puolue SDP
Koulutus yhteiskuntatieteiden maisteri (1998)

Krista Anri Susanna Huovinen (s. 10. kesäkuuta 1972 Liminka) on suomalainen poliitikko ja virkamies.[1] Huovinen on toiminut vuodesta 2022 hallintopolitiikan alivaltiosihteerinä valtiovarainministeriössä.[2] Huovinen oli 1999–2018 SDP:n kansanedustaja Keski-Suomen vaalipiiristä. Vuosina 2005–2007 hän oli Vanhasen I hallituksen liikenne- ja viestintäministeri ja vuosina 2013–2015 Kataisen ja Stubbin hallitusten peruspalveluministeri. Vuosina 1992–2008 Huovinen oli Jyväskylän kaupunginvaltuuston jäsen.

Koulutus ja ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huovinen valmistui ylioppilaaksi vuonna 1991 Jyväskylän normaalikoulun lukion liikuntalinjalta ja yhteiskuntatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 1998 pääaineenaan yhteiskuntapolitiikka.[3] Vuosina 1996–1997 hän työskenteli Nuorisoyhteistyö Allianssin rasisminvastaisen kampanjan yhteyssihteerinä ja teki myös pro gradu -tutkielmansa suvaitsevaisuudesta.[4][5]

Huovinen kiinnostui politiikasta 15-vuotiaana ja toimi demarinuorissa. 19-vuotiaana hän oli ehdolla vuoden 1991 eduskuntavaaleissa, joissa sai 1 116 ääntä. Vuoden 1992 kuntavaaleissa Huovinen valittiin Jyväskylän kaupunginvaltuustoon.[3] Hän oli valtuutettu vuoteen 2008, jolloin jättäytyi kuntapolitiikasta.[6]

Huovinen oli ehdolla eduskuntaan jälleen vuoden 1995 vaaleissa mutta jäi toiselle varasijalle 3 122 äänellä.[3] Hänet valittiin ensimmäisen kerran kansanedustajaksi vuoden 1999 vaaleissa. Vaalikaudella hän oli talousvaliokunnan, ympäristövaliokunnan ja tulevaisuusvaliokunnan jäsen. Vuoden 2003 vaaleissa Huovinen valittiin jatkokaudelle. Hän oli vuosina 2003–2005 sosialidemokraattien eduskuntaryhmän ensimmäinen varapuheenjohtaja.

Syyskuussa 2005 SDP kierrätti ministereitään ja Huovinen nostettiin Leena Luhtasen tilalle Vanhasen I hallituksen liikenne- ja viestintäministeriksi,[7] jona hän toimi vaalikauden loppuun.[1]

Huovinen valittiin eduskuntaan myös vuosien 2007 ja 2011 vaaleissa. Hän toimi ympäristövaliokunnan puheenjohtajana kahteen otteeseen vaalikaudella 2007–2011 mukaan lukien vuonna 2010 kun ympäristövaliokunta äänesti ydinvoimalupien myöntämistä vastaan.[8] Vuosina 2011–2013 Huovinen toimi sekä Euroopan neuvoston että Itämeren parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskuntien puheenjohtajana.[1]

Peruspalveluministeri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukokuussa 2013 SDP kierrätti jälleen ministereitään ja Huovinen valittiin Kataisen hallituksen peruspalveluministeriksi Maria Guzenina-Richardsonin seuraajaksi.[9] Vasemmistoliiton vetäydyttyä hallituksesta huhtikuussa 2014 myös tasa-arvoasiat siirrettiin Huoviselle.[10] Hänen kaudellaan suurena hankkeena oli myös sote-uudistus.[11] Huovinen on kannattanut alkoholilainsäädännön tiukentamista ja ehdottanut esimerkiksi alkoholiveron korottamista ja keskioluen myynnin siirtämistä kaupoista takaisin Alkoon.[12]

Kansanedustajauran jälkeen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huovinen valittiin 17. huhtikuuta 2018 Keski-Suomen ensi- ja turvakodin toi­min­nan­joh­ta­jak­si. Hän ilmoitti hakevansa vapautusta eduskuntatyöstä.[13] Hänen tilalleen eduskuntaan tuli Riitta Mäkinen.

Elokuussa 2022 Huovinen nimitettiin valtiovarainministeriön hallintopolitiikan alivaltiosihteeriksi 19. syyskuuta 2022 alkaen viisivuotiskaudeksi.[2]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huovinen on ollut naimisissa vuodesta 2003[1] Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koiviston kanssa ja heillä on kaksi lasta.[3] Perhe asuu Jyväskylän Säynätsalossa.[3]

Huovinen harrasti nuorena yleisurheilua.[3][14]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e Susanna Huovinen Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 11.8.2022.
  2. ↑ a b Susanna Huovinen hallintopolitiikan alivaltiosihteeriksi 11.8.2022. Valtiovarainministeriö. Viitattu 11.8.2022.
  3. ↑ a b c d e f Susanna Susanna Huovisen kotisivu. Arkistoitu 4.10.2013. Viitattu 4.10.2013.
  4. ↑ Henkilökuva: Peruspalveluministeri Susanna Huovinen Valtioneuvosto. Arkistoitu 29.7.2014. Viitattu 20.7.2014.
  5. ↑ "Kaikki erilaisia - kaikki samanarvoisia" : kokemuksia liikunnasta ja urheilusta suvaitsevaisuustyön uutena välineenä Finna.fi (tietokanta). Viitattu 20.7.2014.
  6. ↑ Huovinen lähtee, Pekkarinen ehdokkaaksi Keskisuomalainen. 26.4.2008. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 10.7.2014.
  7. ↑ SDP:n ministerikierrätys voimaan MTV Uutiset. 23.9.2005. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 10.7.2014.
  8. ↑ Ympäristövaliokunta hylkäisi ydinvoimaluvat Helsingin Sanomat. 15.6.2010. Viitattu 4.10.2013.
  9. ↑ Susanna Huovisesta uusi peruspalveluministeri (Arkistoitu – Internet Archive) Keskisuomalainen 17.5.2013
  10. ↑ Muutoksia valtioneuvostossa. 4.4.2014. Valtioneuvosto. Arkistoitu 5.4.2014. Viitattu 5.4.2014.
  11. ↑ Suominen, Heli: Haukutun soten puolustaja HS.fi. 18.1.2014. Arkistoitu 10.8.2014. Viitattu 20.7.2014.
  12. ↑ Suominen, Heli: Ministeri Huovinen haluaa kiristää alkoholiveroa HS.fi. 18.1.2014. Arkistoitu 7.4.2014. Viitattu 20.7.2014.
  13. ↑ Kansanedustaja Susanna Huovinen jättää valtakunnanpolitiikan 19 vuoden jälkeen Yle Uutiset. Viitattu 18.4.2018.
  14. ↑ Susanna Huovinen Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu).

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Edeltäjä:
Leena Luhtanen 		Suomen liikenne- ja viestintäministeri
2005−2007 		Seuraaja:
Anu Vehviläinen (liikenneministeri)
Suvi Lindén (viestintäministeri)
Edeltäjä:
Maria Guzenina-Richardson 		Suomen peruspalveluministeri
2013−2015 		Seuraaja:
Juha Rehula
Suomen peruspalveluministerit
Keski-Suomen vaalipiirin kansanedustajat 2011–2015