Tarja Cronberg

Tarja Cronberg
Suomen työministeri
Vanhasen II hallitus
19.4.2007–25.6.2009
Edeltäjä Tarja Filatov
Seuraaja Anni Sinnemäki
Euroopan parlamentin jäsen
22.6.2011–30.6.2014[1]
Edeltäjä Heidi Hautala
Kansanedustaja
19.3.2003–20.3.2007
Ryhmä/puolue Vihreä eduskuntaryhmä
Vaalipiiri Pohjois-Karjalan vaalipiiri
Henkilötiedot
Syntynyt29. kesäkuuta 1943 (ikä 81)
Helsinki
ArvonimiKommandör af Dannebrog (Tanska)
Tiedot
Puolue Vihreä liitto
Koulutus Tekniikan tohtori (1973)
Kauppatieteiden tohtori (1988)
Aiheesta muualla
www.tarjacronberg.net

Tarja Anneli Cronberg (o.s. Mattila, ent. Kajanne, s. 29. kesäkuuta 1943 Helsinki) on suomalainen vihreiden poliitikko. Hän nousi Euroopan parlamenttiin kesken kauden kesällä 2011 Heidi Hautalan aloittaessa Kataisen hallituksen kehitysministerinä, muttei tullut valituksi vuoden 2014 EU-vaaleissa.[2] Vuosina 2007–2009 Cronberg toimi työministerinä Matti Vanhasen II hallituksessa. Hän oli vuosina 2003–2007 kansanedustaja Pohjois-Karjalan vaalipiiristä muttei tullut valituksi enää vuoden 2007 vaaleissa.

Cronberg toimi vihreiden puheenjohtajana vuodet 2005–2009. Hänet valittiin ensimmäisen kerran puolueen johtoon 22. toukokuuta 2005, vain kaksi kuukautta puolueeseen liittymisensä jälkeen, ja jatkokaudelle keväällä 2007. Vuoden 2009 puoluekokouksessa Cronberg ei asettunut ehdolle jatkokaudelle ja vihreiden uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Anni Sinnemäki, joka siirtyi kesäkuussa 2009 Cronbergin tilalle työministeriksi.[3]

Tausta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koulutukseltaan Cronberg on sekä tekniikan (Lundin yliopisto, 1973) että kauppatieteiden tohtori (Kööpenhaminan kauppakorkeakoulu, 1988).

Poliittinen ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Cronberg oli 1970-luvulla sekä Ruotsin että Suomen sosiaalidemokraattisen puolueen jäsen.

Cronberg kiinnostui vihreydestä vaihtoehtoliikkeiden kautta ja harjoitti 1980-luvulla luomuviljelyä Pohjois-Karjalassa. Cronbergin harjoittamassa politiikassa näkyvät hänen työnsä Pohjois-Karjalan maakuntajohtajana, Kööpenhaminan rauhantutkimuslaitoksen johtajana sekä asuinaluetutkijana. Maakuntajohtajana Cronberg johti pikemminkin työympäristöön liittyvien edellytysten kehittämistä kuin painopistehankkeita.

Eduskuntaan Cronberg valittiin vuoden 2003 vaaleissa Pohjois-Karjalan vaalipiiristä.[4] Vihreiden vuoden 2005 puheenjohtajavaalissa Cronbergiä pidettiin maakuntien vaihtoehtona helsinkiläisvihreille, joita edustivat esimerkiksi Osmo Soininvaara ja Anni Sinnemäki. Cronberg on kuitenkin elänyt syntyperäisenä helsinkiläisenä suurimman osan elämästään suurissa kaupungeissa Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa ja muutti Pohjois-Karjalaan vasta myöhempinä vuosina.

Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa Cronberg sai 9,2 prosentin kannatuksen muttei tullut valituksi, koska Pohjois-Karjalan Vihreät olivat menettäneet vaaliliittonsa Keskustan Pohjois-Karjalan piirin kanssa. Cronberg sai 7 804 ääntä, mikä oli vaalipiirin toiseksi suurin henkilökohtainen äänimäärä. Vihreiden kokonaiskannatus jäi kuitenkin niin alhaiseksi, ettei edes suuri henkilökohtainen äänimäärä riittänyt eduskuntapaikkaan.[5] Tämä oli yksi osavaikutin vuoden 2013 vaalipiiriuudistukseen, jossa pienennettiin laskennallista äänikynnystä yhdistämällä itäisen Suomen neljä vaalipiiriä kahdeksi.

Cronberg jatkoi eduskunnasta putoamisen jälkeenkin vihreiden puheenjohtajana, ja hänet valittiin huhtikuussa 2007 työministeriksi. 800 vuorokautta ministerinä toiminut Cronberg pitää kestävimpänä saavutuksenaan joustoturvan periaatteista sopimista. Hänet yllätti se, että vihreät olivat usein keskustan kanssa samoilla linjoilla. Etukäteen Cronberg oli odottanut kaupunkipuolueiden SDP:n ja kokoomuksen olevan lähempänä vihreitä.[6]

Euroopan parlamentissa Cronberg istui Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmässä. Hän oli parlamentin Iran-suhteista vastaavan valtuuskunnan puheenjohtajan lisäksi ulkoasiainvaliokunnan, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alivaliokunnan ja valtuuskuntien puheenjohtajakokouksen jäsen, sekä varajäsen Venäjä- ja Nato-suhteista vastaavissa valtuuskunnissa.[7] Työssään Iran-valtuuskunnan puheenjohtajana Cronberg muun muassa johti Euroopan parlamentin valtuuskunnan matkaa Teheraniin joulukuussa 2013. Valtuuskunta tapasi matkan aikana korkea-arvoisten poliitikkojen lisäksi myös ihmisoikeuksien puolestapuhujia.[8] Cronberg osallistui kautensa aikana myös kansainvälisen Parlamentaarikot ydinaseiden leviämistä vastaan ja ydinaseriisunnan puolesta -yhteistyöjärjestön työhön.[9] Venäjän miehitettyä Krimin 2014 Cronberg vastusti Venäjälle asetettuja pakotteita. Cronbergin mukaan kärsijöinä olivat muun muassa venäläiset ostosmatkailijat, joiden määrä oli vähentynyt esimerkiksi Lappeenrannassa. Cronberg näki että pahimmillaan Venäjä olisi voinut myös asettaa vastapakotteita. Cronbergin mielestä tilanteessa olisi pitänyt keskittyä neuvotteluihin ja diplomatiaan Venäjän kanssa[10].

Cronberg oli ehdolla myös vuoden 2014 eurovaaleissa muttei tullut valituksi jatkokaudelle. Tuloksen myötä hän kertoi jättävänsä politiikan mutta jatkavansa Euroopan turvallisuusasioiden parissa.[11] Toukokuussa 2024 Venäjä-kohun yhteydessä vihreiden puoluesihteeri Anna Moring totesi, että Cronberg ei ole enää vuosiin ollut puolueen jäsen.[12]

Muu toiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosina 1993–2001 Cronberg oli Pohjois-Karjalan liiton maakuntajohtaja ja vastasi muun muassa alueen taloudellisesta ja sosiaalisesta kehityksestä. Vuodet 2001–2003 Cronberg toimi Kööpenhaminan rauhantutkimusinstituutin (COPRI) johtajana vastuualueenaan kansainväliset suhteet, turvallisuustutkimukset, sotatutkimukset ja konfliktien hallinta. Hän teki tutkimusta ohjuspuolustuksesta ja puolustusteknologian käytöstä siviili- ja sotilastarkoituksiin.

Cronberg onkin yhdistänyt urallaan teknologian ja yhteiskuntatieteet. Hän oli jäsenenä Tanskan parlamentin teknologianeuvostossa 1986–1991 sekä Norjan tutkimusneuvoston tietotekniikkaa ja yhteiskuntaa käsittelevässä komiteassa 1984–1992. Hän oli jäsenenä Euroopan komission Tietoyhteiskunnan teknologian neuvoa-antavassa ISTAG-ryhmässä Framework Programmes for Research and Technological Development 1999–2002. Hän toimi teknologian ja yhteiskunnan suhdetta tutkivan EU COSTA4 -ryhmän puheenjohtajana 1992–1997. Vuosina 1993–1994 hän toimi myös VALUE-ajatushautomossa, jonka painopiste oli tutkimuksen ja yhteiskunnan vuorovaikutus.

Viime vuosina Cronbergin työssä keskeisinä teemoina ovat olleet rauha ja turvallisuus. Myös poliittisessa työssään Cronberg on erikoistunut puolustus-ja turvallisuuskysymyksiin, erityisesti ydinaseriisuntaan. Kylmän sodan jälkeen hän tutki Venäjällä ja Yhdysvalloissa sotateollisuuden muuntamista siviilikäyttöön. Stanfordin yliopiston ja Permin teknillisen korkeakoulun tiimien kanssa hän tutki ilmailuteollisuuden muutosprosesseja. Pohjois-Karjalan aluejohtajana Cronberg oli luomassa "soft borders" Suomen raja-alueen ja Venäjän puolella sijaitsevan Karjalan tasavallan välillä. Hänen työnsä johti Euregio Karelian, raja-alueen kehitysohjelmien ja-hankkeiden, perustamiseen. Cronberg julkaisi teoksen Venäjän sotatalouden purkamisesta vuonna 2003[13], ja vuonna 2010 toimiessaan Ulkopoliittisen instituutin neuvonantajana hän kirjoitti raportin ydinaseriisunnasta.[14]

Työllisyys ja työelämä ovat keskeisiä teemoja Cronbergin työssä. Työministerinä Cronberg asetti naisyrittäjyyden edistämisen työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää naisyrittäjyyden syntyä edistävät ja estävät asiat sekä löytää keinoja naisyrittäjyyden kasvattamiseksi.[15] Työministerikauden jälkeen Cronberg on toiminut mm. taiteilijoiden toimeentuloa ja työttömyysturvan selvittäjänä ministeriölle[16] sekä kirjoittanut muutenkin työstä ja luovasta taloudesta[17]. Entinen luomuviljelijä Cronberg on tehnyt myös Suomen maabrändiraporttiin liittyvän selvityksen luomuviljelystä, jossa esitetään valtakunnallisen luomuinstituutin perustamista Mikkeliin.[18]

Cronberg oli Suomen Rauhanliiton puheenjohtaja 2009–2023.[19][20]

Cronberg on toiminut Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin vierailevana professorina ja Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin (Sipri) asiantuntijana.[21]

Toukokuussa 2024 uutisoitiin että Cronberg osallistui huhtikuussa 2024 Kaliningradissa seminaariin, jonka aiheena oli silloisesssa Königsbergissä syntyneen filosofi Immanuel Kantin 300-vuotisjuhla, joka oli osa Baltic Platform -hanketta.[22]. Konferenssiin osallistui yli 700 akateemikkoa 23 eri valtiosta, muun muassa Saksasta ja Afrikan sekä Aasian maista. Konferenssin avasi Venäjän presidentti Vladimir Putin. Cronbergin matkan maksoi Venäjän valtio[22]. Cronberg osallistui myös marrraskuussa 2023 Moskovassa Primakov Readings -seminaariin, joka oli omistettu Venäjän entiselle pääministerille Jevgeni Primakoville[23].Cronberg perusteli matkojaan sillä, että hän tekee tutkimusta ”globaalista ydinasejärjestelmästä”. Cronberg kertoi myös, että Suomen Moskovan suurlähettiläs Antti Helanterä oli suositellut Cronbergiä Primakov-tapahtuman järjestäjille[24]. Helanterä itse totesi, ettei hän suosittelut Cronbergiä, vaan oli viestinviejänä kyseisen tapahtuman järjestäjille[25].

Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta kritisoi Cronbergin matkaa ja samoin tekivät Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne[23] sekä meppi Ville Niinistö[26]. Vihreiden puoluesihteeri Anna Moring totesi, että Cronberg ei ole enää vuosiin ollut puolueen jäsen. Myös Ruotsin hallitus ilmoitti ottavansa Siprin kanssa esille Cronbergin matkan. Ruotsin kehitysministeri Johan Forssell totesi että Ruotsin hallitus haluaa tietää, mihin toimiin Sipri on tarttunut, jotta välttyisi joutumasta hyväksikäytetyksi Venäjän vaikutusoperaatioissa.

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Cronbergin vanhemmat ovat everstiluutnantti Eero Olavi Mattila ja ostopäällikkö Maila Elisa Kajanne. Cronberg asuu Polvijärvellä Höytiäisen Teerisaaressa.[27]

Helmikuussa 2009 Cronberg aloitti syöpähoidon rintasyövän takia.[28]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Tarja Cronberg Euroopan parlamentti. Viitattu 26.5.2014.
  2. ↑ Koko maa - Ehdokkaat vertauslukujärjestyksessä, Ylen EU-vaalisivusto 26.5.2014.
  3. ↑ Sinnemäki odotetusti Vihreiden johtoon Taloussanomat. 16.5.2009. Viitattu 16.5.2009.
  4. ↑ Tarja Cronberg Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 14.5.2014.
  5. ↑ Eduskuntavaalit 18.3.2007: Pohjois-Karjalan vaalipiiri Vaalit.fi. 21.3.2007. Oikeusministeriö. Viitattu 14.5.2014.
  6. ↑ Yksi entisistä. HS Kuukausiliite, 2009, nro Syyskuu, s. 43.
  7. ↑ Parlamentin jäsenet: Cronberg Euroopan parlamentti. Viitattu 13.5.2014.
  8. ↑ Cronbergin johtama Euroopan parlamentin valtuuskunta saapui Iraniin Helsingin Sanomat. 13.12.2013. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 13.5.2014.
  9. ↑ Parliamentarians for Nuclear Non-Proliferation and Disarmament, PNND European Parliament pnnd.org. Viitattu 14.5.2014.
  10. ↑ Cronberg: Yleispakotteet venäläisiä kohtaan ylilyönti Yle Uutiset. 26.3.2014. Viitattu 7.5.2024.
  11. ↑ Lämsä, Heidi & Toivonen, Janne: Tarja Cronberg jättää politiikan: "Tein kaiken mitä pystyin" HS.fi. 25.5.2014. Arkistoitu 26.5.2014. Viitattu 26.5.2014.
  12. ↑ Mediat: Vihreiden ex-puheenjohtaja osallistui Venäjällä seminaariin – nykyinen puheenjohtaja Sofia Virta tuomitsee yle.fi. Viitattu 7.5.2024.
  13. ↑ Transforming Russia: from a Military to a Peace Economy I. B. Tauris. Viitattu 13.5.2014.
  14. ↑ Nuclear-free Security Ulkopoliittinen instituutti. Arkistoitu 14.5.2014. Viitattu 14.5.2014.
  15. ↑ Naisyrittäjyyttä on Suomessa liian vähän Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 14.5.2014.
  16. ↑ Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:19 minedu.fi. 11.4.2011. Arkistoitu 14.5.2014. Viitattu 13.5.2014.
  17. ↑ Uuden työn politiikka, Tarj Cronberg, Kustannusosakeyhtiö Siltala, 2010 siltalapublishing.fi. Arkistoitu 15.5.2014. Viitattu 13.5.2014.
  18. ↑ Luomu, tehtävä Suomelle? Helsingin yliopisto.
  19. ↑ Tarja Cronberg Rauhanliiton puheenjohtajaksi Yle Uutiset. 23.11.2009. Viitattu 14.5.2014.
  20. ↑ Kari, Onni: Tarja Cronberg kietoutui Kremlin aloitteesta pidettyyn seminaariin – Nyt puhuvat Cronbergin edustamat organisaatiot www.iltalehti.fi. Viitattu 6.5.2024.
  21. ↑ Saukkonen, Emilia: Itä-Suomen yliopisto perui Tarja Cronbergin vihkimisen kunniatohtoriksi – Venäjä-yhteydet yllättivät varadekaanin Yle Uutiset. 7.5.2024. Viitattu 7.5.2024.
  22. ↑ a b Toimittajaryhmä: Vihreiden entinen ministeri Tarja Cronberg puhui propagandaan liitetyissä seminaareissa Venäjällä Helsingin Sanomat. 6.5.2024. Viitattu 2.9.2024.
  23. ↑ a b Mediat: Vihreiden ex-puheenjohtaja osallistui Venäjällä seminaariin – nykyinen puheenjohtaja Sofia Virta tuomitsee Yle Uutiset. 6.5.2024. Viitattu 2.9.2024.
  24. ↑ Näin Tarja Cronberg perusteli vierailujaan Venäjälle Iltalehti. Viitattu 2.9.2024.
  25. ↑ Suurlähettiläs katsoo, ettei suositellut Cronbergiä puhujaksi Moskovan konferenssiin: ”Saatoin heidät yhteen” Helsingin Sanomat. 7.5.2024. Viitattu 2.9.2024.
  26. ↑ Vihreiden kärkipoliitikot tuomitsevat Tarja Cronbergin Venäjän-seminaarit – ”Emme tienneet mitään” www.iltalehti.fi. Viitattu 2.9.2024.
  27. ↑ Tervonen, Taina: Rauhan asialla Kehitys–Utveckling. 6.10.2014. Viitattu 21.10.2014.
  28. ↑ Työministeri Cronberg on aloittanut syöpähoidon 26.2.2009. Työ- ja elinkeinoministeriö. Arkistoitu 21.10.2014. Viitattu 21.10.2014.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Edeltäjä:
Osmo Soininvaara 		Vihreän liiton puheenjohtaja
2005–2009 		Seuraaja:
Anni Sinnemäki
Edeltäjä:
Tarja Filatov 		Suomen työministeri
2007–2009 		Seuraaja:
Anni Sinnemäki