Terutomo Yamazaki 山崎照朝 |
|
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 31. heinäkuuta 1947 Kōshū, Yamanashi |
Kansalaisuus | Japani |
Potkunyrkkeilijä | |
Lempinimi | Dragon of Kyokushin, Genius |
Aktiivisena | 1969–1970 |
Pituus | 177 cm |
Paino | 62 kg |
Seura(t) | Kyokushin Gym |
Tilastot | |
Ottelut | 10 |
Voitot | 8 |
– tyrmäyksellä | 8 |
Tappiot | 2 |
Terutomo Yamazaki 山崎照朝 |
|
---|---|
Henkilötiedot | |
Kansalaisuus | Japani |
Kyokushin-ottelija | |
Aktiivisena | 1969–1970, 1972–1973 |
Pituus | 177 cm |
Paino | 62 kg |
Painoluokka | avoin |
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Maa: Japani | |||
Miesten kyokushin karate | |||
Japanin mestaruuskilpailut | |||
Kultaa | Tokio 1969 | avoin | |
Hopeaa | Tokio 1970 | avoin | |
Hopeaa | Tokio 1973 | avoin |
Terutomo Yamazaki (jap. 山崎照朝, s. 31. heinäkuuta 1947 Kōshū, Yamanashi) on japanilainen kamppailulajien kriitikko ja toimittaja, sekä entinen karateka ja potkunyrkkeilijä. Hän oli aktiiviurallaan Kyokushinin ensimmäinen Japanin mestari. Yamazaki julkaisi yhen singlen laulajana 1973, joka esitettiin Karate Master animesarjassa.[1] Hän työskenteli myös mainostuottajana.
Yamazaki syntyi nelilapsiseen perheeseen Yamaton kylässä, Yamanashin prefektuurissa. Hän kiinnostui karatesta high schoolissa ja vieraili lähimmällä dojolla Hachiōjissa. Yamazaki ei kuitenkaan ollut kiinnostunut kyseisestä karatetyylistä, jota Hachiōjissa opetettiin ja hän etsi jotain muuta. Hän löysi sittemmin mainoksen Kyokushinista, jonka dojo sijaitsi Ikebukurossa. Yamazaki vieraili Tokiossa asuneen siskonsa luona, jonka myötä hän ryhtyi harjoittelemaan Kyokushin karatea.[2] Hänen vanhemmat olivat karaten harrastamista vastaan ja niinpä Yamazaki keksi tekosyyn halunneensa laulajaksi, jotta voisi matkustaa Tokioon. Kayo Studio piti lauluharjoituksia kahdesti viikossa, jonka vuoksi hän joutui matkustamaan muina päivinä salaa karateharjoituksiin.[3] Yamazaki oli muihin harjoittelijoihin nähden pienikokoinen painaessaan vain 62 kg, jonka myötä hän harjoitti kehoaan työskentelemällä vanhempiansa maatilalla ja rakennusmiehenä saadakseen myös rahaa opintojaan ja karaten jäsenmaksuja varten.[4]
Valmistuttuaan high schoolista Yamazaki muutti Tokioon, jossa hän jatkoi karaten harjoittelemista. Hän pääsi samalla opiskelemaan Nihonin yliopistoon maataloutta ja eläinlääketiedettä.[5] Yamazaki keskittyi täysin karaten harjoitteluun ja osallistui vain iltaharjoituksiin kun päivisin hän keskittyi fysiikan kehittämiseen. Yamazaki ylennettiin suoraan valkovyöstä ruskealle ja saavutti mustan vyön 15. huhtikuuta 1967 vain kahden ja puolen vuoden harjoittelun jälkeen. Samana vuonna 10. lokakuuta Yamazaki saavutti 2. danin arvon.[6]
1969 tammikuussa eri televisiokanavat TBS, Nippon TV, TV Asahi ja TV Tokyo esittivät Japanissa suorana potkunyrkkeilyä. Eri televisioyhtiöt pyysivät osallistujia eri kamppailulajien tyylisuunnista, kuten TV Ashi pyysi thainyrkkeilijöitä osallistumaan tapahtumaan. Myös Ōyaman Kyokushin sai helmikuussa muiden tyylisuuntien tavoin kutsun ja hän valitsi tyylinsä edustajiksi Yamazakin, Yoshiji Soenon ja Hiroshi Oikawan. Ōyama perusti hetkellisesti potkunyrkkeilysalin Kyokushin Gym, jossa he harjoittelivat kaksi kuukautta ennen huhtikuussa alkavaa turnausta.[7]
Yamazaki otteli ensi kerran kilpailumielessä potkunyrkkeilyn parissa. Japanissa potkunyrkkeily oli suosiossa televisiossa vuosina 1965–1975. Tuolloin otteluita näytettiin neljällä eri kanavalla TBS:llä, Nippon TV:ssä, TV Asahissa ja TV Tokyolla. Yamazaki voitti ensimmäisen ottelunsa ylemmän kevytsarjan thainyrkkeilijää Pisatan Ratokamorua vastaan tyrmättyään hänet potkulla toisen erän alussa.[8] Yamazaki voitti myös toisen vastustajansa Kannan Pain ensimmäisen erän tyrmäyksellä lyönnein vain puolessatoista minuutissa.[2] Ottelun jälkeen hänen vastustaja ei uskonut Yamazakin lyönnin kovuuteen ja protestoi väittämällä Yamazakilla olleen kivi nyrkkeilyhanskassa.[9]
Voitettuaan 1969 ensimmäisen Japanin mestaruuden hänelle tarjottiin uutta potkunyrkkeilyottelua, joka järjestettiin seurakaverinsa Yoshiji Soenon kotikaupungissa, Tokorozawassa. Hän sai vastaansa Tadashi Sawamuran, joka oli moninkertainen Japanin potkunyrkkeilymestari. Kaksikon välista ottelua mainostettiin sanomalehdissä ottelun voittajan olleen vahvin ottelija, jonka meriittiä piti yllä Sawamura. Yamazaki onnistui voittamaan ottelun jo ensimmäisessä erässä tyrmäyksellä.[10] Hän oli lopettaa potkunyrkkeilyn hetkellisesti keskittyäkseen toisiin Japanin mestaruuskisoihin, jonka jälkeen Yamazaki otteli pelkästään potkunyrkkeilyssä otellen yhteensä kymmenen ottelua joista hän voitti kaikki kahdeksan tyrmäyksellä.[11]
Yamazaki perusti sittemmin 1972 Japanin opiskelijoiden potkunyrkkeilyliiton ja opetti lajia Nohonin yliopistolla.[12]
Keväällä käydyn potkunyrkkeilyturnauksen jälkeen järjestettiin ensimmäiset Kyokushin kilpailut syyskuussa 1969, jotka käytiin Japanin mestaruudesta. Yamazaki ja muut Ōyaman oppilaat kokivat suuret paineet ennen kisoja, sillä heidän ohjaajansa kertoi että mikäli Kyokushinin mustavöinen ottelija häviää toisen koulukunnan karatekalle tai toisen kamppailulajin edustajalle tarkoittaa se Kyokushinin loppua.[13] Yamazaki onnistui lopulta voittamaan ensimmäiset Japanin mestaruuskisat, joissa kilpaili 48 ottelijaa. Hän kohtasi voitokkaasti loppuottelussa seurakaverinsa Yoshiji Soenon.[14]
1970 Japanin mestaruuskisoissa mestaruuden vei tällä kertaa Kazuyuki Hasegawa, jolle Yamazaki hävisi loppuottelussa.[14] Hän oli sitä ennen otellut Soenoa vastaan kahden jatkoerän verran, jonka Yamazaki voitti lyönnillä johtaneeseen tyrmäykseen.[15] Hän lopetti kilpailemisen 1971 valmistuttuaan yliopistosta ja siirtyi työskentelemään elokuvayhtiölle.
Yamazaki palasi kilpakaraten pariin 1972 Japanin mestaruuskisoihin, jossa hän eteni välieriin saakka häviten Howard Collinsille. Tappion myötä Yamazaki otteli pronssiottelussa Tashikazu Satoa vastaan, jolle hän myös hävisi jääden turnauksessa neljänneksi.[14]
Yamazaki osallistui viimeisen kerran Japanin mestaruuskisoihin 1973, jossa otteli tällä kertaa 64 ottelijaa. Hän onnistui muun muassa voittamaan toisella kierroksella thainyrkkeilijä Thira Charakanbon. Välierissä Yamazaki onnistui puolestaan voittamaan Tashikazu Saton ja eteni loppuotteluun. Yamazaki kuitenkin hävisi loppuottelun Hatsuo Royamalle.[14]
Yamazaki työskenteli hetken aikaa televisiomainostuottajana Chunichilla ja sittemmin toimittajana Daily Sportsille 1970- ja 1980-luvulla. Yamazaki oli myös Tokion sanomalehden puheenjohtaja.