Thomas Brassey | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 7. marraskuuta 1805 Buerton, Chester, Cheshire, Englanti |
Kuollut | 8. joulukuuta 1870 (65 vuotta) Hastings, Englanti |
Thomas Brassey (7. marraskuuta 1805 Buerton, Chester, Cheshire, Englanti – 8. joulukuuta 1870 Hastings, Englanti) oli englantilainen rautatieurakoitsija, joka rakensi rautateitä ympäri maailmaa. On arvioitu, että kuollessaan 1870 Brassey oli osallistunut maailman joka 20. rautatiemailin rakentamiseen.[1][2][3][4]
Brasseyn isä viljeli omaa maata Buertonissa ja lisäksi Westminsterin markiisin omistamaa viereistä tilaa. Brassey kävi koulua Chesterissä, ja pääsi 16-vuotiaana paikallisen maanmittarin oppipojaksi. Hänet otettiin osakkaaksi ja noin vuonna 1826 uuden yrityksen johtoon Birkenheadissa. Brasseyn ensimmäinen toimeksianto rautatieurakoitsijana oli vuonna 1835, kun hän ryhtyi toteuttamaan osaa Grand Junctionin rautatiestä insinööri Joseph Locken kutsusta. Locke antoi pian sen jälkeen hänelle tehtäväksi Lontoon ja Southamptonin rautatien loppuunsaattamisen. Brasseyn työmailla työskenteli nyt noin 3 000 miestä. Samaan aikaan hän työskenteli useiden muiden ratojen osilla Pohjois-Englannissa ja Skotlannissa. Yhdessä liikekumppaninsa kanssa Brassey ryhtyi vuonna 1840 rakentamaan Pariisista Roueniin johtavaa rautatietä, jonka insinöörinä Locke toimi. Myöhemmin hän toteutti saman radan laajennuksen. Muutamaa vuotta myöhemmin hän työskenteli kumppaninsa kanssa viidellä muulla ranskalaisella radalla ja omasta puolestaan yhtä monella radalla Englannissa, Walesissa ja Skotlannissa. Brasseyn alaisuudessa työskenteli nyt 75 000 miestä. Vuonna 1851 hän ryhtyi muihin töihin Englannissa ja Skotlannissa, ja seuraavana vuonna hän ryhtyi rakentamaan rautateitä Hollantiin, Preussiin, Espanjaan ja Italiaan. Yksi hänen suurimmista hankkeistaan oli Kanadan Grand Trunk -rautatie, jossa oli silta Saint Lawrence -joen yli. Seuraavina vuosina hänen urakointiosastoja oli lähes kaikissa Euroopan maissa, Intiassa, Australiassa ja Etelä-Amerikassa. Varsinaisten rautatietyömaiden lisäksi hän perusti ja ylläpiti suurta määrää niiden apuoimipaikkoja, hiili- ja rautatehtaita, telakoita ja niin edelleen. Brassey rakensi myös Krimin rautatien vuonna 1854 Krimin sodan aikana Sevastopolin piiritystä varten. Vuonna 1866 Brassey sai tarmokkaasti valmiiksi Itävallan radan huolimatta silloin käydystä Preussin–Itävallan sodasta.[2][1][4]
Brasseyn taloudelliset voitot olivat valtavat, mutta hän koki joskus myös raskaita tappioita. Hänen suurimpia taloudellisia katastrofejaan oli Rouenin ja Le Havren rautatien suuren Barentinin maasillan sortuminen. Brassey oli ensimmäisiä, jotka pyrkivät parantamaan insinöörien ja urakoitsijoiden välisiä suhteita vastustamalla yleisiä korruptiokäytäntöjä. Hänen työmaansa olivat hyvin kansainvälisiä; niissä työskenteli sekaisin miehiä eri kansallisuuksista. Brasseylle myönnettiin Ranskan Kunnialegioonan risti, Italian Pyhien Mauritiuksen ja Lasaruksen ritarikunnan risti, ja Itävallan keisarilta hän sai Rautakruunun ritarikunnan kunniamerkin, jota ei tiettävästi ollut aiemmin annettu ulkomaalaiselle. Hänen vanhin poikansa, liberaalipoliitikko Thomas Brassey, lyötiin ritariksi ja myöhemmin paroni Brasseyksi. Hän toimi Victorian kuvernöörinä.[2][1]