Vikersundbakken

Vikersundbakken
Sijainti
Paikkakunta Norja Vikersund, Modum, Norja
Katsomopaikat 30 000
Koordinaatit 59°56′17.5″N, 10°0′19″E
Avattu 1936
Remontoitu 1955, 1964–1965, 1977, 1989, 1999, 2010–2011, 2014
Muut mäet Vikersund Hoppsenter
Seura Vikersund IF
Rakenne
K-piste 200 metriä
Mäkikoko 240 metriä
Mäkiennätys 253,5 metriä
Itävalta Stefan Kraft
(18.3.2017)
Naisten mäkiennätys 174,5 metriä
Norja Anette Sagen
Ruotsi Helena Olsson
(6.3.2004, 7.3.2004)
Muovitus Ei
Tornin korkeus Luonnonmäki
Vauhtimäen pituus 120,9 m
Vauhtimäen kulma 36°
Keulan pituus 8 m
Keulan korkeus 2,64 m
Keulan kulma 10,5°
Alastulorinteen kulma 34°

Vikersundbakken on lentomäki Vikersundissa Modumin kunnassa Norjassa.

Vikersundbakkenissa järjestetään mäkihypyn maailmancupin ja lentomäen maailmanmestaruuskilpailuita. Lentomäen nimi oli ensin tilapäisesti Skiflygingsbakken (norj. lentomäki), ennen kuin se muutettiin nykyiseen muotoonsa.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vikersundissa on hypätty mäkeä Vikersund IF -seuran perustamisvuodesta 1894 alkaen vuoteen 1935 asti kuudessa eri hyppyrimäessä. Koko tämän ajan seura etsi parasta paikka hyppyrimäelle Vikersundissa. Vuonna 1936 rakennettiin uusi hyppyrimäki nykyiselle paikalleen. Avajaisissa tammikuussa 1936 Reidar Andersen hyppäsi 86 metriä. Ensimmäistä kertaa mäkeä suurennettiin vuonna 1955.

Vuosina 1964–1965 mäki suurennettiin K150-lentomäeksi, pitkän väännön jälkeen, koska myös Rena IL halusi lentomäen omaan mäkikeskukseensa. Lentomäki avattiin maaliskuussa 1966 Bjørn Wirkolan tehdessä avajaishypyn. K-piste siirrettiin 155 metriin vuonna 1977 ja vuonna 1989 175 metriin.

Seuraava suurempi muutos tehtiin vuoden 2000 lentomäen MM-kilpailuihin, jolloin K-piste siirrettiin 185 metriin ja HS-piste asetettiin 207 metriin. Uudesta mäestä pystyi hyppäämään noin 220 metriä, kuten Roland Müller osoitti Continental Cupin kilpailussa vuonna 2004 hyppäämällä 219 metriä. Vuonna 2004 julkaistiin projekti kokonaan uuden lentomäen rakentamiseksi lähelle Osloa, tämän johdosta Vikersundissa pelättiin että Norjan lentomäkikeskus siirrettäisiin Osloon ja Vikersundin lentomäki suljettaisiin. Oslon lentomäki projekti on kuitenkin toistaiseksi jäässä.

Huhtikuussa 2010 aloitettiin kokonaan uuden, maailman suurimman lentomäen rakentamistyöt vuoden 2012 MM-kilpailuja varten vanhan hyppytornin räjäyttämisellä. Uuden lentomäen suunnittelivat Sebastjan ja Janez Gorišek, jotka suunnittelivat myös uuden Letalnican lentomäen Planicaan. Uusi lentomäki suunnattiin eri kulmaan vuoren rinteeseen ja vauhtimäki muotoiltiin vuoren rinteeseen betonista ja teräksestä. Uuden lentomäen K-piste sijaitsi 195 metrissä ja HS-piste 225 metrissä. Rakennuskustannukset olivat noin 10 miljoonaa euroa. Rakkennustyöt saatiin valmiiksi joulukuussa 2010 ja virallisia avajaisia vietettiin 9. helmikuuta 2011. Seuraavana viikonloppuna Norjan Johan Remen Evensen hyppäsi mäestä uuden maailmanennätyksen 246,5 metriä.[1] Seuraavana vuonna investoitiin vielä 5 miljoonaa euroa yleiseen infrastruktuuriin, kuten uuteen hiihtohissiin, monitoimirakennukseen, futuristiseen hyppääjien lämpiöön vauhtimäen huipulle, nimeltään Vingen ja vauhtimäen somistamiseen.

Vuonna 2014 alastulorinteen profiilia muotoiltiin uudelleen vieläkin pitempien hyppyjen saavuttamiseksi ja K-piste siirrettiin 200 metriin. Slovenialainen Peter Prevc paransi maailmanennätystä 14. helmikuuta 2015 hyppäämällä 250,0 metriä.[2] Heti seuraavana päivänä norjalainen Anders Fannemel hyppäsi uuden maailmanennätyksen 251,5 metriä.[3] Vuonna 2018 HS-piste siirrettiin 240 metriin.

Mäkiennätyksen kehittyminen (miehet)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vikersunbakken
Vanha K185 lentomäki.
Vanha K185 lentomäki.

Mäkiennätyksen ja samalla maailmanennätyksen 253,5 metriä on hypännyt Stefan Kraft.

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
29.1.1936 Norja Birger Henriksen 50,0 m Avajaiset Avajaishyppy
Norja Reidar Andersen 86,0 m
16.2.1936 Norja Hilmar Myhra 85,0 m Vikersundrennet
17.2.1946 Norja Arnholdt Kongsgård 87,5 m
14.3.1948 88,5 m  
Ruotsi Evert Karlsson
18.2.1951 Norja Arnholdt Kongsgård 89,5 m
Norja Arne Hoel 98,0 m 1. mäen mäkiennätys
10.3.1957 100,5 m
15.3.1958 Norja Asbjørn Osnes 108,5 m
27.3.1960 Suomi Markku Maatela 115,0 m
Suomi Paavo Lukkariniemi 116,5 m K90-mäen mäkiennätys
12.3.1966 Norja Bjørn Wirkola 145,0 m
13.3.1966 146,0 m
12.3.1967 Itävalta Reinhold Bachler 154,0 m International Ski Flying Week
3/1969 Tšekkoslovakia Ladislav Divila 166,0 m Kaatunut ME
17.2.1977 Sveitsi Walter Steiner 160,0 m Testipäivä Kaatunut
20.2.1977 Tšekkoslovakia František Novák 157,0 m Lentomäen MM-kilpailut 1977 K150-mäen mäkiennätys
15.2.1986 Puola Piotr Fijas 163,0 m Maailmancup K155-mäen mäkiennätys
25.2.1990 Norja Ole Gunnar Fidjestøl 167,0 m Lentomäen MM-kilpailut 1990
Suomi Matti Nykänen 171,0 m
Länsi-Saksa Dieter Thoma
18.2.1995 Norja Lasse Ottesen 175,0 m Maailmancup
Itävalta Andreas Goldberger 179,0 m
Norja Espen Bredesen 185,0 m
19.2.1995 Suomi Janne Ahonen 187,0 m
Itävalta Andreas Goldberger 188,0 m
Japani Kazuyoshi Funaki 193,0 m Kaatunut
1.3.1998 Norja Frode Håre 192,5 m Maailmancup
Japani Takanobu Okabe 194,0 m K175-mäen mäkiennätys
5.2.2000 Norja Tom Aage Aarnes 204,0 m Testipäivät
9.2.2000 Norja Terje Nyhus 211,0 m
11.2.2000 Itävalta Andreas Goldberger 196,0 m Lentomäen MM-kilpailut 2000
Saksa Sven Hannawald 206,5 m
Itävalta Andreas Goldberger 207,0 m
13.2.2000 Saksa Sven Hannawald 214,0 m Kaatunut
4.3.2004 Norja Jostein Smeby 211,0 m Testipäivä
Norja Kim-Roar Hansen 212,0 m
6.3.2004 Norja Olav Magne Dønnem 214,0 m Continental Cup
Itävalta Roland Müller 219,0 m
11.1.2007 Suomi Janne Ahonen 212,5 m Maailmancup
12.1.2007 Saksa Michael Uhrmann 214,5 m
Itävalta Martin Koch 220,5 m Kaatunut
12.3.2009 Norja Børge Gellein Blikeng 220,5 m Testipäivä
14.3.2009 Itävalta Martin Koch 216,5 m Maailmancup
Suomi Harri Olli 219,0 m HS207-mäen mäkiennätys
Itävalta Gregor Schlierenzauer 224,0 m HS207-mäen pisin hyppy
10.2.2011 Norja Andreas Vilberg 220,5 m Testipäivä
11.2.2011 Japani Daiki Itō 220,0 m Maailmancup
Norja Johan Remen Evensen 243,0 m
246,5 m K195-mäen mäkiennätys
14.2.2015 Slovenia Peter Prevc 250,0 m Maailmancup
15.2.2015 Venäjä Dmitri Vasiljev 254,0 m Kaatunut ME
Norja Anders Fannemel 251,5 m
18.3.2017 Norja Robert Johansson 252,0 m Maailmancup
Itävalta Stefan Kraft 253,5 m HS225-mäen mäkiennätys

Mäkiennätyksen kehittyminen (naiset)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naisten mäkiennätyksen 174,5 metriä ovat hypänneet Anette Sagen ja Helena Olsson.

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
6.3.2004 Norja Anette Sagen 174,5 m HS207-mäen mäkiennätys
7.3.2004 Ruotsi Helena Olsson
13.3.2009 Norja Anette Sagen 177,0 m Kaatunut

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Norjalaiselta kaksi ME-hyppyä samana päivänä MTV3.fi. 11.2.2010. Viitattu 12.2.2011.
  2. ↑ Maailman pisin hyppy ratkaisi upean mäkikisan! 14.2.2015. MTV Sport. Arkistoitu 14.2.2015. Viitattu 14.2.2015.
  3. ↑ Taas uusi maailmanennätys mäkihyppyyn: 251,5 metriä! Aamulehti, STT. 15.2.2015. Arkistoitu 2.4.2015. Viitattu 11.3.2015.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mäkihypyn maailmancup kaudella 2010–2011

Ruka, Kuusamo | Puijo, Kuopio | Lysgårdsbakken, Lillehammer | Čerťák, Harrachov | Gross-Titlis-Schanze, Engelberg

Keski-Euroopan mäkiviikko: Schattenbergschanze, Oberstdorf | Große Olympiaschanze, Garmisch-Partenkirchen | Bergiselschanze, Innsbruck | Paul-Ausserleitner-Schanze, Bischofshofen

Čerťák, Harrachov | Ōkurayama, Sapporo | Wielka Krokiew, Zakopane

Team Tour: Mühlenkopfschanze, Willingen | Vogtlandarena, Klingenthal | Heini-Klopfer-Skiflugschanze, Oberstdorf

Vikersundbakken, Vikersund | Salpausselkä, Lahti | Letalnica, Planica