Wilhelm Killmayer

Wilhelm Killmayer (21. elokuuta 1927 München – 20. elokuuta 2017[1]) oli saksalainen säveltäjä. Hän sai säännöllistä pianonsoiton opetusta kuusivuotiaasta. Valmistuttuaan ylioppilaaksi hän opiskeli orkesterinjohtoa ja sävellystä Hermann Wolfgang von Waltershausenin Musikseminarissa Münchenissä vuosina 1945–1951. Killmayer osallistui Rudolf von Fickerin ja Walter Riezlerin musiikkitieteen kursseille samalla kun sai yksityisopetusta Carl Orffilta (1951–1953). Vuosina 1953–1954 Killmayer oli mestariluokalla Münchenissä Staatliche Musikhochschulessa.[2]

Killmayer opetti vuodesta 1955 työkseen musiikin teoriaa ja kontrapunktia Trappsches Konservatoriumissa Münchenissä. Vuonna 1961 hän pääsi johtamaan balettia Bayerische Staatsoperiin, jossa hän työskenteli vuoteen 1964. Killmayer pääsi apurahalla kahdesti (1958, 1965–6) Rooman Villa Massimoon. Tämän jälkeen hänestä tuli vapaa säveltäjä, ja hän asettui Frankfurt am Mainiin vuonna 1968. Vuonna 1973 hänestä tuli Münchenin Staatliche Musikhochschulen sävellyksen professori; vuodesta 1992 hän oli emeritus.[2]

Killmayer hylkäsi jo nuorena sarjallisuuden ja kehitti yksilöllisen tyylinsä, jota inspiroi pääasiassa hänen 1800-luvun musiikista tekemänsä tutkimus. Hänen tuotantoonsa kuuluu muun muassa kolme sinfoniaa, Missa Brevis ja näyttämöteoksia. Hän sai lukuisia palkintoja. Hän oli jäsenenä Bayerische Akademie der Schönen Künstessä vuodesta 1972 ja Berliinin Akademie der Künstessä vuodesta 1980.[2]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Schmerda, Susanne: Zum Tod des Komponisten Wilhelm Killmayer: Konsequent gegen den Strom BR-Klassik. 21.8.2017. Bayerischer Rundfunk. Viitattu 21.8.2017.
  2. ↑ a b c Schott Music - Wilhelm Killmayer (Arkistoitu – Internet Archive)