Naantali táálunkieldâ

Naantali táálunkieldâ
Oovdiš kieldâ
Lietsala škovlâ puáris rakânâs
Lietsala škovlâ puáris rakânâs
Staatâ Suomâ
Eennâmkodde Varsinais-Suomâ
Tááláš kieldâ Naantali
Vuáđudum 1577
Lopâttum 1964
Vijđodâh 45,8[1] (čäsittáá) km² (1.1.1963)
Ässeeloho 3 139[2] (31.12.1963)
Ässeesaahâdvuotâ 68,54 ässed/km² (31.12.1963)

Naantali táálunkieldâ (ruotâkielân Nådendals landskommun) lii oovdiš kieldâ Suomâst, Varsinais-Suomâ eennâmkoddeest. Tot lii kuullâm Naantali kaavpugân ive 1964 aalgâ rääjist. Ive 2008 loopâst Naantali táálunkieldâst assii 3 139 olmožid, já ton vijđodâh (čäsittáá) lâi 45,8 km². Naantali táálunkieldâ naaburkieldah lijjii Masku, Merimasku, Naantali, Raisio, Rymättylä já Turku.

Kieldâlahtemeh

[mute | mute käldee]
Naantali kieldâlahtemeh

Naantali táálunkieldâ lohtui Naantalin ive 1964. Merimasku, Rymättylä já Velkua kieldah lahtojii Naantalin uđđâivemáánu 1. peeivi 2009. Uási Masku kieldâst sirdâšui Naantalin ive 2011.

Viehâdâh

[mute | mute käldee]

Ässeeloho

[mute | mute käldee]
Naantali táálunkieldâ ässeeloho iivij 1880–1960
Ihe Ässeeh
1880
  
 807
1890
  
 817
1900
  
 929
1910
  
 1 019
1920
  
 966
1930
  
 1 097
1940
  
 1 049
1950
  
 1 687
1960
  
 2 991
Käldee: Suomâ statistiikkuávdáš.[3]

Čuákkipääihih

[mute | mute käldee]

Ive 1960 Naantali táálunkieldâst lijjii kulmâ čuákkipääihi: Kultaranta (501 ässed - 2,5 km²), Lietsala (701 ässed - 2,0 km², uásild Raisio peln) já Taimo (629 ässed - 1,9 km²).[4]

Siijdah

[mute | mute käldee]

Ajonpää, Asikko, Haijainen, Herttula, Immanen, Inttilä, Isokylä, Jaakkola, Kaivola, Karvetti, Keitilä, Kirstilä, Kuivalahti, Kultaranta, Kunnainen, Kuostano, Käkölä, Ladvo, Lapila, Latonpää, Lietsala, Luikkio, Luolala, Löytäne, Metsä-Jukola, Miekkula, Nuhjala, Porhonkallio, Pyöli, Ruona, Ruuhimäki, Saksila, Sammalkallio, Soikallio, Soininen, Taimo, Tammisto, Tupavuori, Vadjo, Viiala, Villa já Vähäkallio.

Kovegalleria

[mute | mute käldee]
  • Kultaranta lanne 1920-lovvoost
    Kultaranta lanne 1920-lovvoost

Käldeeh

[mute | mute käldee]
  1. ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1963 (PDF) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Čujottum 27.2.2022. (suomâkielân)
  2. ↑ Väestönmuutokset 1963 Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Čujottum 27.2.2022. (suomâkielân)
  3. ↑ Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Suomâ statistiikkuávdáš. Čujottum 27.2.2022. (suomâkielân)
  4. ↑ Yleinen väestölaskenta 1960: Taajamat ja niiden rajat, ym.. Helsig: Tilastollinen päätoimisto, 1965. Olgosadalduv digiversio (PDF) (čujottum 27.2.2022). (suomâkielân)