Ashley Harkleroad

Ashley Harkleroad
Ashley Harkleroad vuonna 2007.
Ashley Harkleroad vuonna 2007.
Henkilötiedot
Syntynyt2. toukokuuta 1985 (ikä 39)
Rossville, Georgia, Yhdysvallat
Kansalaisuus  Yhdysvallat
Tennispelaaja
Pituus 165 cm
Paino 55 kg
Kätisyys oikea
Ammattilaisena –
Palkintorahat 1 022 094 USD
Kaksinpeli
Paras sijoitus 39. (9.6.2003)
Turnausvoittoja 0
Voitot/tappiot 213–140
Grand Slam -turnauksissa
Australian avoimet 3. kierros (2007)
Ranskan avoimet 3. kierros (2003)
Wimbledon 2. kierros (2006)
Yhdysvaltain avoimet 2. kierros (2003)
Nelinpeli
Paras sijoitus 39 ()
Voitot/tappiot 96–77
Aiheesta muualla
ITF
WTA

Ashley Harkleroad (s. 2. toukokuuta 1985 Rossville, Georgia) on yhdysvaltalainen tennispelaaja. Hän on ollut parhaimmillaan WTA:n ranking-listalla 9. kesäkuuta 2003 sijalla 39. Harkleroad on voittanut urallaan kahdeksan ITF-turnausta kaksinpelissä ja neljä nelinpelissä.[1]

Grand Slam -turnauksissa hän on päässyt parhaimmillaan kolmannelle kierrokselle Ranskan avoimissa 2003 ja Australian avoimissa 2007. Wimbledonissa ja Yhdysvaltain avoimissa hän on päässyt parhaimmillaan toiselle kierrokselle.[2]

Tennisura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uran alku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harkleroad siirtyi ammattilaiseksi 12. kesäkuuta 2000 ollessaan 15-vuotias.[3] Vuonna 1999 hän pelasi ensimmäisen ITF-turnauksensa Floridassa. Seuraavana vuonna hän pelasi ensimmäisen WTA-karsintaturnauksensa Miamissa ja ensimmäisen kerran Grand Slam -turnauksessa Yhdysvaltain avoimissa. Vuonna 2001 hän pelasi ITF-turnauksissa, yhdessä WTA-turnauksessa ja Yhdysvaltain avointen pääsarjassa.[2] Lisäksi hän voitti tyttöjen turnauksen nelinpelin Wimbledonissa Gisela Dulkon kanssa.[4] Vuonna 2002 Harkleroad voitti ensimmäisen WTA-ottelunsa San Diegossa Rita Grandea vastaan, mutta hävisi toisella kierroksella Jennifer Capriatille. Waikoloassa ja Bratislavassa hän pääsi myös toiselle kierrokselle. Bratislavan nelinpeliturnauksessa hän pääsi välieriin asti María Emilia Salernin kanssa.[2] Vuoden 2002 päättyessä hän oli maailmanlistan sijalla 115.[1]

Nousu maailmanlistan sijalle 39 (2003–2005)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hänen läpimurtokautensa oli vuosi 2003, oltuaan maailmanlistan sijalla 101, hän voitti Charlestonin WTA-turnauksessa kolme top-20 pelaajaa. Villillä kortilla turnaukseen päässyt Harkleroad voitti toisella kierroksella sijalla 16 olleen Jelena Bovinan, toisella kierroksella sijalla 19 olleen Meghann Shaughnessyn, ja kolmannella kierroksella maailmanlistan yhdeksännen, Daniela Hantuchován. Välierässä hän hävisi Justine Henin-Hardennelle.[5][6] Strasbourgin turnauksessa hän pääsi välieriin asti. Ranskan avoimissa hän voitti Saori Obatan ja yhdeksänneksi sijoitetun Daniela Hantuchován luvuin 7–6(2), 4–6, 9–7, mutta hävisi kolmannella kierroksella sijoittamattomalle Magüi Sernalle 3–6, 6–1, 6–2. 9. kesäkuuta 2003 julkaistulla maailmanlistalla hän nousi uransa korkeimmalle sijalle 39. Tokion nelinpelissä hän pääsi finaaliin Ansley Cargillin kanssa.[2]

Vuonna 2004 hän pääsi WTA-turnauksen finaaliin Aucklandissa voittaen muun muassa Anna Smašnovan ja Marion Bartolin, mutta hävisi finaalissa Eléni Daniilídoulle. Quebecissä hän pääsi nelinpelin finaaliin.[2] Vuonna 2005 Harkleroad aloitti kauden vasta huhtikuussa loukkaannuttuaan elokuussa 2004[7], joten hän oli tippunut maailmanlistan sijalle 209.[2] Kauden päätteeksi hän kuitenkin nousi sijalle 117.[1]

Nelinpelifinaaleja (2006)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harkleroad aloitti kauden Aucklandin turnauksella, jonka pääsarjaan hän pääsi karsintojen kautta. Hän hävisi kuitenkin avauskierroksella Jill Craybasille. Australian avointen pääsarjaan hän pääsi karsintojen kautta, ja voitti avauskierroksella Peng Shuain suoraan kahdessa erässä.[2] Toisella kierroksella hän hävisi maailmanlistan neloselle, Marija Šarapovalle luvuin 6–1, 7–5. Harkleroadilla oli toisessa erässä kolme eräpalloa, mutta hän ei pystynyt hyödyntämään niitä.[8]

Wimbledonissa Harkleroad voitti ensimmäisellä kierroksella Jelena Kostanić Tošićin[2], mutta hävisi toisella kierroksella 67 minuuttia kestäneen ottelun jälleen Marija Šarapovalle.[9] Kauden aikana Harkleroad pääsi kahdessa WTA-tason nelinpeliturnauksessa Bethanie Mattek-Sandsin parina finaaliin, mutta he hävisivät molempina kertoina.[2] Harkleroad päätti kauden kaksinpelissä sijalla 86 ja nelinpelissä sijalla 55.[1]

ITF-turnausvoittoja (2007)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Harkleroad Australian avointen nelinpelissä 2007.

Harkleroad valittiin Yhdysvaltain joukkueeseen Hopman Cupiin, kun Venus Williams ei pystynyt osallistumaan loukkaantumisen takia.[10] Hän pelasi yhdessä Mardy Fishin kanssa, ja he jäivät alkulohkoon Harkleroadin hävitessä kaikki pelaamansa ottelut. Harkleroad taisteli Tatiana Golovinia vastaan kolme erää, häviten lopulta 3–6, 6–4, 3–6. Harkleroad hävisi Nadja Petrovalle 3–6, 0–6 ja Alicia Molikille 6–3, 4–6, 4–6.[11]

Kauden ensimmäisen WTA-turnauksensa Harkleroad pelasi Australian Hobartissa. Hän hävisi ensimmäisellä kierroksella Sybille Bammerille lukemin 7–6(2), 6–1. Australian avoimissa hän voitti Yuan Mengin ja 17:nneksi sijoitetun Anna-Lena Grönefeldin, mutta hävisi kolmannella kierroksella 15:nneksi sijoitetulle Daniela Hantuchoválle lukemin 7–6 (6), 5–7, 3–6. Nelinpelissä Harkleroad ja Galina Voskobojeva pääsivät puolivälieriin asti. Ranskan avoimissa Harkleroad voitti ensimmäisellä kierroksella Aleksandra Wozniakin, mutta hävisi toisella kierroksella yhden tunnin ja 48 minuuttia kestäneessä ottelussa Venus Williamsille luvuin 1–6, 6–7(8).[2] Ottelussa Williams teki naisten syötön nopeusennätyksen pääsarjassa (206 km/h)[12][13], jota hän kuitenkin paransi jo Yhdysvaltain avoimissa elokuussa 2007.[14] Wimbledonissa hän hävisi avauskierroksella Roberta Vincille ja Yhdysvaltain avoimissa Ioana Raluca Olarulle. Kauden päätteeksi hän voitti San Franciscon, Pittsburghin ja La Quintan ITF-tason turnaukset,[2] ja oli kauden päättyessä WTA-listan sijalla 76.[1]

Tauolle jääminen (2008–2009)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harkleroad aloitti kauden Aucklandista, jossa voitti avauskierroksella maailmanlistan 43:nnen Émilie Loitin. Toisessa ottelussaan hän hävisi Marina Erakovicille 7–6(5), 7–5. Seuraavassa turnauksessaan Hobartissa hän voitti kolme karsintaottelua, ja pääsi turnauksen pääsarjaan. Pääsarjassa hän voitti kolme top-100 pelaajaa, kunnes hävisi välierässä ykköseksi sijoitetulle Vera Zvonarjovalle. Australian avoimissa Harkleroad hävisi ensimmäisellä kierroksella Virginie Razzanolle. Kaksi viikkoa myöhemmin hän debytoi Yhdysvaltain Fed Cup -joukkueessa. Saksaa vastaan pelatuissa otteluissa Harkleroad voitti Tatjana Malekin ja Sabine Lisickin.[2]

Indian Wellsissä Harkleroad voitti toisella kierroksella maailmanlistan sijalla 38 olleen Lucie Šafářován ja kolmannella kierroksella sijalla 15 olleen Dinara Safinan. Neljännellä kierroksella hän hävisi sijalla 19 olleelle Agnieszka Radwańskalle erin 6–2, 4–6, 6–4. Sony Ericsson Openissa hän pääsi kolmannelle kierrokselle voittamalla toisella kierroksella Virginie Razzanon 6–4, 6–4, mutta hävisi Jelena Vesninalle 4–6, 7–5, 4–6.[2] Turnauksen jälkeen hotellissa kysta puhkesi hänen munasarjassaan, joten hän joutui sairaalaan, jossa hänet leikattiin.[15] Toukokuussa paluun pelikentille tehnyt Harkleroad hävisi Ranskan avointen ensimmäisellä kierroksella Serena Williamsille 6–2, 6–1. Nelinpelissä hän ja Voskobojeva pääsivät puolivälieriin voittamalla mm. toisella kierroksella toiseksi sijoitetun parin. Seuraavassa turnauksessaan ’s-Hertogenboschissa hän voitti maailmanlistan sijalla 20 olleen Francesca Schiavonen, mutta hävisi toisella kierroksella Tamarine Tanasugarnille. Wimbledonissa hän puolestaan hävisi avauskierroksella Amélie Mauresmolle.[2] Harkleroad vetäytyi Yhdysvaltain avoimista raskauden takia. 30. maaliskuuta 2009 hän synnytti pojan.[16]

Paluu tenniskentille (2010)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harkleroad teki paluun tenniskentille Sony Ericsson Openissa, Miamissa.[16] Hän hävisi kuitenkin heti avauskierroksella Alicia Molikille. Stanfordissa hän hävisi avauskierroksella Marion Bartolille 6–1, 6–4 ja Cincinnatissa Chan Yung-janille 6–2, 7–6(4). Hän ei ole pelannut elokuun 2010 jälkeen.[2]

Muuta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harkleroad meni naimisiin Alex Bogomolovin kanssa vuonna 2004[17], mutta he erosivat myöhemmin.[18] Harkleroadin isä Danny toimii painoalalla ja on pelannut jalkapalloa Tennesseen yliopistossa, äiti Tammy on opettaja. Harkleroadin valmentaja ja aviomies on entinen tennispelaaja Chuck Adams. 30. maaliskuuta 2009 heille syntyi vauva, jonka nimi on Charlie.[3][18] Heidän toinen lapsensa, Loretta Lynn, syntyi huhtikuussa 2011.[19]

Toukokuussa 2008 Harkleroad kertoi esiintyvänsä Playboy-lehden elokuun numerossa alasti.[20][21]

Tilastot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaksinpelimenestys Grand Slam -turnauksissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[1][22]

Turnaus 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008
Australian avoimet – – – 1R – 2R 3R 1R
Ranskan avoimet – – 3R 2R – 2R 2R 1R
Wimbledon – – 1R 1R 1R 2R 1R 1R
Yhdysvaltain avoimet 1R 1R 2R – 1R 1R 1R –

Nelinpelimenestys Grand Slam -turnauksissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[22]

Turnaus 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008
Australian avoimet – – 1R 1R – – QF 1R
Ranskan avoimet – – 1R – – 1R 1R QF
Wimbledon – – 1R – – 3R 1R 1R
Yhdysvaltain avoimet 1R 3R 1R – 1R 3R 2R –

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f Ashley Harkleroad - Stats wtatour.com. WTA Tour. Viitattu 30.12.2010. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o Ashley Harkleroad - Activity wtatour.com. WTA Tour. Viitattu 30.12.2010. (englanniksi)
  3. ↑ a b Ashley Harkleroad - Profile wtatour.com. WTA Tour. Viitattu 30.12.2010. (englanniksi)
  4. ↑ One to watch: Gisela Dulko wimbledon.org. Viitattu 1.1.2011. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  5. ↑ Caraviello, David: For Harkleroad, Cup run changes everything. The Post and Courier, 14.4.2003, s. 24. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 31.12.2010. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  6. ↑ Getting To Know... Ashley Harkleroad wtatour.com. WTA Tour. Viitattu 31.12.2010. (englanniksi)
  7. ↑ Federer the Escape Artist Wins 18th Consecutive Final at ATP Miami tennis-x.com. Viitattu 31.12.2010. (englanniksi)
  8. ↑ Sharapova too strong for qualifier Harkleroad rediff.com. Viitattu 31.12.2010. (englanniksi)
  9. ↑ Venus Williams Makes Wimbledon Comeback foxnews.com. Viitattu 31.12.2010. (englanniksi)
  10. ↑ Russia advances to Hopman Cup final thestar.com.my. Viitattu 31.12.2010. (englanniksi)
  11. ↑ Past Results - Hopman Cup XIX (30th Dec 2006 - 5th Jan 2007) hopmancup.com. Arkistoitu 2.1.2011. Viitattu 31.12.2010. (englanniksi)
  12. ↑ Venus through despite late stutter reuters.com. Viitattu 1.1.2011. (englanniksi)
  13. ↑ Venus sets record with 128 mph serve nbcsports.msnbc.com. Arkistoitu 11.7.2010. Viitattu 1.1.2011. (englanniksi)
  14. ↑ Record serve in Venus romp foxsports.com.au. Viitattu 1.1.2011. (englanniksi)
  15. ↑ Harkleroad eyeing May return to court after surgery ESPN. Viitattu 1.1.2011. (englanniksi)
  16. ↑ a b Ashley's Back, With Baby On Board wtatour.com. WTA Tour. Viitattu 1.1.2011. (englanniksi)
  17. ↑ Serena Reminds Everyone Its Her World tennis-x.com. Viitattu 31.12.2010. (englanniksi)
  18. ↑ a b Failed nuptials instrumental in Harkleroad's maturation sports.espn.go.com. Viitattu 1.1.2011. (englanniksi)
  19. ↑ Ashley Harkleroad wtt.com. Viitattu 17.5.2012. (englanniksi)
  20. ↑ Tennistähti poseeraa Playboyssa alasti iltasanomat.fi. Viitattu 1.1.2011.[vanhentunut linkki]
  21. ↑ Tenniskaunotar poseeraa rohkeissa Playboy-kuvissa 26.5.2008. mtv3.fi. Viitattu 1.1.2011.
  22. ↑ a b Ashley Harkleroad - ITF Profile itftennis.com. Arkistoitu 29.11.2021. Viitattu 1.1.2011. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ashley Harkleroad.