Jorma Kinnunen

Jorma Kinnunen
Keihäänheiton palkintojenjako 4. maailmankisoissa Helsingissä 30. kesäkuuta 1965. Vasemmalta Terje Pedersen (Norja), Jorma Kinnunen (Suomi), Gergely Kulcsar (Unkari).
Keihäänheiton palkintojenjako 4. maailmankisoissa Helsingissä 30. kesäkuuta 1965. Vasemmalta Terje Pedersen (Norja), Jorma Kinnunen (Suomi), Gergely Kulcsar (Unkari).
Henkilötiedot
Koko nimi Jorma Vilho Paavali Kinnunen
Syntynyt15. joulukuuta 1941
Pihtipudas
Kuollut25. heinäkuuta 2019 (77 vuotta)
Äänekoski
Kansalaisuus  Suomi
Yleisurheilija
Lempinimi Äänekosken pikkujättiläinen[1]
Pituus 175 cm
Paino 80 kg
Laji keihäänheitto
Ennätykset 92,70 m (18.6.1969)
Mitalit
Maa:  Suomi
Miesten yleisurheilu
Olympiarenkaat Olympialaiset
Hopeaa Hopeaa México 1968 keihäänheitto

Jorma Vilho Paavali Kinnunen (15. joulukuuta 1941 Pihtipudas – 25. heinäkuuta 2019 Äänekoski[2]) oli suomalainen keihäänheittäjä ja olympiamitalisti.

Urheilu-ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kinnunen saavutti hopeaa Meksikon olympialaisissa 1968 tuloksella 88,58 m.[3] Vuonna 1964 hän oli Tokion olympialaisissa kuudes (Pauli Nevalan voittaessa) ja 1972 Münchenin olympialaisissa samaten kuudes.[4] Euroopan-mestaruuskilpailuissa hän sijoittui 12:nneksi Budapestissa 1966, kymmenenneksi Ateenassa 1969 ja viidenneksi Helsingissä 1971.[5]

Kinnunen heitti 18. kesäkuuta 1969 keihäänheiton maailmanennätyksen 92,70 m Ratinan stadionilla Tampereella.[6] Vuonna 1965 hän paransi Suomen-ennätystä ensimmäisen kerran tulokseen 88,14 m, ja myös hänen olympiamitaliheittonsa 88,58 m oli Suomen-ennätys.[7] Vuonna 1965 hän voitti Pohjoismaiden-mestaruuden.[8][9] Suomen-mestaruuden hän voitti 1964, 1965, 1966, 1968 ja 1969.[10] Pihtiputaan keihäskarnevaaleilla hän voitti vuosina 1972 ja 1975.

Kinnunen heitti vuonna 1961 Laukaassa lupaavan tuloksen 77,07 m.[11][12] Kahtena seuraavana vuonna hän ei pystynyt samaan. Kesäkuussa 1964 hän ylitti ensimmäisen kerran 80 metrin rajan Viitasaarella tuloksellaan 84,42 m.[12][13] Hän ylitti 80 metrin rajan 15 peräkkäisenä vuotena eli vuoteen 1978 saakka.[12] Toisen kerran hän ylsi urallaan 90 metriin Helsingissä elokuussa 1970, kun hän heitti tasatuloksen 90,00 m.[9][14] Saman vuoden Kalevan kisoissa Kouvolassa Suomen Urheiluliiton johdon kanssa kinastelleet Kinnunen ja Pauli Nevala astuivat karsintakilpailussa kaikki kolme heittoaan tahallaan yli.[15]

Pienikokoisen Kinnusen lempinimi oli ”Äänekosken pikkujättiläinen”. Hän sai liikuntaneuvoksen arvonimen vuonna 2010.[16] Urheilutoimittajain liitto palkitsi hänet vuoden valmentajana vuonna 1991, jolloin hänen poikansa Kimmo Kinnunen voitti hänen valmennuksessaan keihäänheiton maailmanmestaruuden.[17] Jorma Kinnusen toinen poika Jarkko Kinnunen oli alle 20-vuotiaiden EM-kisojen hopeamitalisti keihäänheitossa. Myös Kimmon poika Jami Kinnunen heittää keihästä.[18]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jorma Kinnusen isä kuoli sodassa näkemättä poikaansa. Äiti luovutti pojan muiden hoitoon.[19] Kinnunen opiskeli Jyväskylässä kirvesmieheksi ja pääsi töihin Metsäliiton Äänekosken-tehtaille. Hän avioitui kesällä 1964.[13] Hänen kolmesta lapsestaan on ollut urheilijoita kaksi poikaa, Kimmo (s. 1968) ja Jarkko (1970–2019).[20][21]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Jorma Kinnunen Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu).
  • Väätäinen, Juha (toim.): Kultaa, kunniaa, kyyneleitä, IV osa, s. 301–313. Pohjanlahden Kustannus Oy, 1979. ISBN 951-95416-4-0

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Visuri, Roope: Suorapuheinen Jorma Kinnunen kertoi kaiken urastaan kahdeksan vuotta sitten – kuuntele haastattelu suomalaisen keihäslegendan nuoruusmaisemista Yle. 26.7.2019. Viitattu 21.8.2022.
  2. ↑ Piilonen, Teijo: Keihäänheiton maailmanennätysmies Jorma Kinnunen on kuollut 77-vuotiaana. Ilta-Sanomat. 26.7.2019. Viitattu 26.7.2019.
  3. ↑ Pihlaja, Juhani: Urheilun käsikirja, s. 887. TietoSportti, 1994. ISBN 951-97170-0-5
  4. ↑ Arponen, Antti O.: Olympiakisat Ateenasta Atlantaan, s. 205, 238. WSOY, 1996. ISBN 951-0-21072-2
  5. ↑ Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Suuri EM-kirja, s. 86, 95, 111. Sporttikustannus, 1990. ISBN 951-8920-11-7
  6. ↑ Hannus, Matti: Yleisurheilu - Tuhat tähteä, s. 426. (2. painos) WSOY, 1984. ISBN 951-0-11900-8
  7. ↑ Hannus, Matti: Yleisurheilu - Tuhat tähteä, s. 427, 785. (2. painos) WSOY, 1984. ISBN 951-0-11900-8
  8. ↑ Väätäinen 1979, s. 308
  9. ↑ a b Hannus, Matti: Yleisurheilu - Tuhat tähteä, s. 427. (2. painos) WSOY, 1984. ISBN 951-0-11900-8
  10. ↑ Hannus, Matti; Laitinen, Esa & Martiskainen, Seppo: Kalevan kisat - Kalevan malja, s. 246. Suomen Urheiluliitto, 2002. ISBN 951-96491-5-8
  11. ↑ Väätäinen 1979, s. 306
  12. ↑ a b c Hannus, Matti: Yleisurheilu - Tuhat tähteä, s. 426–427. (2. painos) WSOY, 1984. ISBN 951-0-11900-8
  13. ↑ a b Väätäinen 1979, s. 307
  14. ↑ Väätäinen 1979, s. 311
  15. ↑ Hannus, Matti; Laitinen, Esa & Martiskainen, Seppo: Kalevan kisat - Kalevan malja, s. 109. Suomen Urheiluliitto, 2002. ISBN 951-96491-5-8
  16. ↑ Arponen, Antti O.: Liikuntaneuvoksia on monenlaisia ja monentasoisia. Urheilutietäjän kesä, 2012, s. 64. Suomen urheilutietäjät ry.
  17. ↑ Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Urheilun vuosikirja 13, s. 14, 16. Spartakus Oy, 1992. ISBN 951-96269-2-1
  18. ↑ Keihäslupaus Jami Kinnunen avautuu kuuluisan nimen varjopuolista Ilta-Sanomat. 18.7.2017. Viitattu 19.7.2017.
  19. ↑ Väätäinen 1979, s. 303
  20. ↑ Väätäinen 1979, s. 313
  21. ↑ Pekka Holopainen: Kimmo Kinnunen puhuu ensi kertaa urheilijaveljensä Jarkon, 48, kuolemasta Ilta-Sanomat. 5.4.2019. Viitattu 26.8.2024.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Miesten keihäänheiton Suomen ennätyksen kehitys
Tulos Nimi Paikkakunta Päivämäärä Huomautuksia
53,09 Hannes Karlsson Tampere 1904 Tulos esiintyi Suomen Urheilulehden ensimmäisessä ”rekordiluettelossa” 1904. Ennätysluettelo uusittiin myöhemmin kokonaan.
49,77 Väinö Siikaniemi Helsinki 1907
50,40 Urho Aaltonen Helsinki 1908
54,79 Urho Aaltonen Tampere 1910
55,47 Urho Aaltonen Tampere 1911
(61,00 Julius Saaristo Tukholma, Ruotsi 1912) Ei hyväksytty SE:ksi, koska ulkomailla tehdyt tulokset hyväksyttiin yleensä vasta vuodesta 1923 alkaen
61,64 Urho Peltonen Kotka 1914
62,58 Jonni Myyrä Tampere 2.8.1914 ME:tä parempi, mutta ei hyväksytty ME:ksi
(63,29 Jonni Myyrä Malmö, Ruotsi 5.7.1914) ME:tä parempi, mutta ei hyväksytty ME:ksi eikä ulkomailla tehtynä SE:ksi
64,35 Urho Peltonen Helsinki 1916 ME:tä parempi, mutta ei hyväksytty ME:ksi
65,55 Jonni Myyrä Savitaipale 13.7.1919 ME:tä parempi, mutta ei hyväksytty ME:ksi
66,10 Jonni Myyrä Tukholma, Ruotsi 25.8.1919 Maailmanennätys
69,88 Eino Penttilä Viipuri 8.10.1927 Maailmanennätys
70,02 Matti Järvinen Tukholma, Ruotsi 1930
70,23 Matti Järvinen Turku 1930
72,38 Matti Järvinen Tukholma, Ruotsi 28.7.1930 ME:tä parempi, mutta ei hyväksytty ME:ksi. Sen sijaan ennen Järvisen seuraavaa SE:tä hän heitti kolme tätä tulosta huonompaa tulosta, jotka kaikki hyväksyttiin ME:ksi, mutta eivät siis olleet Suomen ennätyksiä.
72,93 Matti Järvinen Viipuri 14.9.1930 Maailmanennätys
74,02 Matti Järvinen Turku 27.6.1932 Maailmanennätys
74,28 Matti Järvinen Mikkeli 25.5.1933 Maailmanennätys
74,61 Matti Järvinen Vaasa 7.6.1933 Maailmanennätys
76,10 Matti Järvinen Helsinki 15.6.1933 Maailmanennätys
76,66 Matti Järvinen Torino, Italia 7.9.1934 Maailmanennätys
77,23 Matti Järvinen Helsinki 18.6.1936 Maailmanennätys
77,87 Yrjö Nikkanen Karhula 25.8.1938 Maailmanennätys
78,70 Yrjö Nikkanen Kotka 16.10.1938 Maailmanennätys
78,98 Toivo Hyytiäinen Helsinki 27.5.1954
79,60 Soini Nikkinen Tampere 17.10.1954
79,64 Soini Nikkinen Tampere 1955
83,56 Soini Nikkinen Kuhmoinen 24.6.1956 Maailmanennätys
84,23 Pauli Nevala Vaasa 1.9.1961
86,33 Pauli Nevala Helsinki 16.7.1963
88,14 Jorma Kinnunen Hyvinkää 8.7.1965
88,58 Jorma Kinnunen México, Meksiko 16.10.1968
92,70 Jorma Kinnunen Tampere 18.6.1969 Maailmanennätys
93,90 Hannu Siitonen Helsinki 6.6.1973
93,90 Hannu Siitonen Helsinki 30.7.1973

Uusi keihäsmalli 1986

Tulos Nimi Paikkakunta Päivämäärä Huomautuksia
81,72 Seppo Räty Parkano 11.5.1986
82,32 Seppo Räty Rooma, Italia 30.8.1987
83,54 Seppo Räty Rooma, Italia 30.8.1987 Samassa kilpailussa kuin edellinen
85,18 Tapio Korjus Øyestad, Norja 16.6.1988
86,50 Tapio Korjus Lahti 25.8.1988
86,92 Seppo Räty Oulu 5.8.1990
(91,98 Seppo Räty Shizuoka, Japani 6.5.1991 Maailmanennätys. Tulos pyyhittiin myöhemmin tilastoista kun keihäsmalli ("rypyläkeihäs") jolla ennätys oli heitetty kiellettiin.
(96,96 Seppo Räty Punkalaidun 2.6.1991 Maailmanennätys. Tulos pyyhittiin myöhemmin tilastoista kun keihäsmalli ("rypyläkeihäs") jolla ennätys oli heitetty kiellettiin.
87,02 Juha Laukkanen Saint-Denis, Ranska 5.6.1992
88,22 Juha Laukkanen Kuortane 21.6.1992
90,60 Seppo Räty Nurmijärvi 20.7.1992
90,88 Aki Parviainen Tartto 11.6.1998
93,09 Aki Parviainen Kuortane 26.6.1999
Lähteet
  • Hannus, Matti: Yleisurheilu: Tuhat tähteä. WSOY, 1983. ISBN 951-0-11900-8
  • Mitä-Missä-Milloin -kirjat 1984–2009. Otava.
  • Jalava, Juhani: Suomen kaikkien aikojen yleisurheilutilastot. Juoksija-lehti, 1983.
  • Arponen, Antti O.; Hakuli, Seppo: Sankari vai konna. Suomen urheilumuseosäätiö, 2001. ISBN 951-97773-6-9
  • Hannus, Matti: Kultaiset kentät: Suomen yleisurheilun vuosisata. WSOY, 1999. ISBN 951-0-23703-5