Juupajoki

Tämä artikkeli käsittelee kuntaa. Samannimisistä joista on eri artikkelit.

Juupajoki
vaakuna	sijainti
Sijainti	61°47′50″N, 024°22′10″E
Maakunta	Pirkanmaan maakunta
Seutukunta	Ylä-Pirkanmaan seutukunta
Kuntanumero	177
Hallinnollinen keskus	Korkeakoski
Perustettu	1913
Kokonaispinta-ala	274,95 km² 264:nneksi suurin 2022 [1]
– maa	258,49 km²
– sisävesi	16,46 km²
Väkiluku	1 667 274:nneksi suurin 31.10.2024 [2]
– väestötiheys	6,45 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma	2020 [3]
– 0–14-v.	13,6 %
– 15–64-v.	53,9 %
– yli 64-v.	32,5 %
Äidinkieli	2023 [4]
– suomenkielisiä	98,1 %
– ruotsinkielisiä	0,2 %
– muut	1,7 %
Kunnallisvero	8,40 % 199:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja	Riku Siren
Kunnanvaltuusto	17 paikkaa
2021–2025[6]  • Kok.  • Kesk.  • SDP  • PS  • Vihr.  • Vas.	4 4 4 3 1 1
www.juupajoki.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Juupajoen kunnanvirasto

Juupajoen rotko. Kenkämuseo Koskenjalka taustalla

Korkeakosken vanha kenkätehdas

Juupajoki on Suomen kunta, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 1 667 ihmistä,^[2] ja sen pinta-ala on 274,95 km², josta 16,46 km² on vesistöjä.^[1] Juupajoki on väkiluvultaan Pirkanmaan maakunnan pienin kunta.

Maantiede

Sijainti

Juupajoen naapurikunnat ovat Jämsä, Mänttä-Vilppula, Orivesi ja Ruovesi.

Pinnanmuodot

Kunnan länsi- ja eteläosat ovat melko alavia ja vastaavasti itä- ja pohjoisosassa korkeuserot ovat melko suuria.

Vesistöt

Juupajoen alue kuuluu miltei kokonaan Längelmäveden reitin vesialueeseen, mutta välissä on aika monta jokea ja järveä.^[7] Pääosa Juupajoesta kuuluu Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueen sisällä Leppähampaanjoen valuma-alueeseen. Kunnan suurimpia järviä ovat Mellinselkä (200,47 ha, osaksi Oriveden puolella), Kopsamo (98,84 ha), Muhujärvi (159,1 ha) ja Iso-Liesi (122,37 ha), jotka kaikki sijaitsevat kunnan itäosassa.^[8]

Luonto

Korkeakosken taajamassa sijaitsee Juupajoen rotko, joka on luonnontilainen jääkauden synnyttämä rotkolaakso. Rotko on suojeltu 30 hehtaarin laajuudelta, ja sen ympäristössä on retkeilyreittejä. Rotkolaakso saa alkunsa Korkeakosken putouksesta, jonka pudotuskorkeus on yli 20 metriä. ^[9][10]

Ilmasto

Juupajoen ilmastotilastoa tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −4,4 −4,0 0,8 7,4 14,9 18,9 21,6 19,1 13,1 6,8 0,7 −2,8 ka. 7,7 Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −10,6 −11,5 −7,5 −2,3 2,8 7,6 10,8 9,5 5,1 1,3 −3,7 −8,4 ka. −0,6 Vrk:n keskilämpötila (°C) −7,2 −7,7 −3,4 2,3 8,9 13,3 16 13,8 8,8 4 −1,3 −5,3 ka. 3,5 Sademäärä (mm) 53 35 38 37 45 72 92 85 66 73 60 55 Σ 711 Sadepäivät (d) 21 16 15 12 13 15 17 18 16 18 20 21 Σ 202 L ä m p ö t i l a −4,4 −10,6 −4,0 −11,5 0,8 −7,5 7,4 −2,3 14,9 2,8 18,9 7,6 21,6 10,8 19,1 9,5 13,1 5,1 6,8 1,3 0,7 −3,7 −2,8 −8,4 S a d a n t a 53 35 38 37 45 72 92 85 66 73 60 55 Lähde: Tilastoja Suomen ilmastosta 1981-2010 – 2303 JUUPAJOKI HYYTIÄLÄ

Historia

Juupajoki sijaitsee aivan Hämeen ja Keski-Suomen rajalla. Juupajoen alue oli keskiajalle saakka kangasalalaisten erämaa-aluetta ja se luettiin Kangasalan suurpitäjään, johon Juupajoen ohella kuuluivat myöhemmät Orivesi, Eräjärvi ja Kuorevesi sekä osia Kuhmalahdesta ja Längelmäestä. Kuningas Kustaa Vaasa lakkautti erämaaomistukset 1500-luvun puolivälissä, minkä jälkeen Juupajoen seudulle alkoi sijoittua uudisasukkaita. Vuoden 1540 tienoilla asutusta oli vain kahdessa kylässä, mutta 30 vuotta myöhemmin lueteltiin jo 11 kylää, joihin kuului yhteensä 27 taloa. Kuitenkin monet talot menettivät veronmaksukykynsä, jopa asukkaansakin, 1600-luvulla pitkiksi ajoiksi. Muistona tästä on kunnan paikannimistössä monta Autio-nimeä.^[7]

Juupajoen länsiosan kautta kulki jo vuosisatoja sitten vanha maantie Orivedeltä Ruoveden ja Virtain kautta Pohjanmaalle. Pitäjän liikenneolot paranivat huomattavasti, kun rautatie Tampereelta Haapamäen kautta Seinäjoelle, niin kutsuttu vanha Pohjanmaan rata, avattiin liikenteelle vuonna 1883. Rautatien ansiosta Korkeakoskesta tuli kunnan keskustaajama, ja sinne perustettiin saha, nahkatehdas ja kenkätehdas vuonna 1894. Edward Walleniuksen perustama kenkätehdas siirtyi vuorineuvos Emil Aaltosen omistukseen vuonna 1926, ja se työllisti 1960-luvulla liki 250 henkilöä. Korkeakosken kenkätehdasta kutsuttiin aikoinaan ”suutarien korkeakouluksi”, koska se toimi kenkäteollisuuden työntekijöiden koulutuspaikkana. Hyytiälän metsäasema kunnan länsiosassa on vuodesta 1910 lähtien toiminut Helsingin yliopiston metsäylioppilaiden harjoittelupaikkana.^[7]

Juupajoesta tuli itsenäinen kunta vuonna 1913.^[11] Kirkollisesti Juupajoen seurakunta kuului Kangasalasta erotettuun Oriveteen, jonka Juupa-nimiseksi rukoushuonekunnaksi se erotettiin senaatin päätöksellä vuonna 1860. Juupajoesta tuli itsenäinen seurakunta vuonna 1904 ja ensimmäisen oman kirkkoherran se sai vuonna 1913, jolloin Oriveden kirkkoherra vaihtui. Salokunnan kylässä oli ilmeisesti jo 1700-luvulla vaatimaton kirkkotupa. Juupajoen kirkko on rakennettu vuonna 1838. Korkeakoskella on oma, vuonna 1951 rakennettu kyläkirkko.^[7]

Juupajoen vaakunan on suunnitellut Olof Eriksson ja se on vahvistettu vuonna 1957.^[12] Sen kuva-aiheina olevat vuota ja kuusenhavu viittaavat Korkeakosken nahkateollisuuteen ja Hyytiälän metsäaseman metsäopetukseen.

Juupajoelle asutettiin viime sotien jälkeen Valkjärven siirtoväkeä.^[13][14]

Kulttuuri

Kulttuuriympäristö

Juupajoen historiallisista kohteista Kallenaution kestikievari^[15], Korkeakosken tehdasyhdyskunta^[16], Lylyn rautatieasema^[17] ja Helsingin yliopiston Hyytiälän metsäasema^[18] ovat Museoviraston vuonna 2009 määrittelemiä valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä.^[19] Luettelon aiempaan versioon vuodelta 1993 kuului Juupajoelta lisäksi Kopsamon–Sahrajärven kulttuurimaisema.^[19][20]

Kulttuuriset viittaukset

Juupajoella syntyneen kirjailija Juhani Syrjän isästään Juho Syrjästä kirjoittamassa monologiromaanisarjassa Juho yksi tapahtumapaikoista on Juupajoen Korkeakoski, jossa Juho Syrjän perhe asui pitkään. Yhtymäkohtia Korkeakoskeen on myös Juhani Syrjän veljen, kirjailija Jaakko Syrjän romaanissa Kertomuksia radan varrelta.^[21]

Juupajoen naapuripaikkakunnalla Orivedellä syntyneen sarjakuvapiirtäjä Tarmo Koiviston Mämmilä-sarjakuvissa Orivettä muistuttavan Mämmilän naapuripaikkakuntina esiintyvät Urovesi ja Eipäjoki.

Nähtävyydet

Juupajoen nähtävyyksiin kuuluu 1928 toimintansa lopettanut ja vuonna 1958 museoksi avattu Kallenaution kestikievari kantatien 66 varrella. Kirjailija Zachris Topelius oli Kallenautiossa aikanaan usein nähty kävijä. Lisäksi Juupajoella on Koskenjalan kenkä- ja nahkamuseo, Lylyn Varikolla toimiva Lylyn Viestivarikon Museo sekä Juupajoen rotko.^[22]

Juupajoella sijaitsee hiihtokeskus Juupavaara. Se sijaitsee Pirkanmaan korkeimmalla kohdalla Venäläisvuorella, 232,5 metriä merenpinnan yläpuolella.

Murre

Juupajoen alueella puhutun kielen perustana on perihämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Perihämäläinen murrealue on hämäläismurteiden keskeisin alue. Perihämäläisellä murteella on 19 tyypillistä hämäläistä murrepiirrettä.^[23]

Ruokakulttuuri

Juupajoen pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla ruisjauhosta keitetty vesivelli sekä perunasose-ohrajauhotaikinasta leivotut kaltikaiset eli pernakilsut.^[24]

Liikenne

Kunnan alueella sijaitsee Juupajoen seisake sekä Korkeakosken rautatieasema. Matkustajajunat pysähtyvät ainoastaan Juupajoen seisakkeella. Seisakkeella pysähtyy päivittäin (tilanne heinäkuussa 2024) neljä junavuoroa; kaksi Tampereen suuntaan ja kaksi Haapamäen suuntaan. Haapamäen suunnan junavuoroista kahden vuoron pääteasema on Keuruu ja yhden vuoron pääteasema on Vilppula, josta on taksiyhteys Haapamäen kautta Keuruulle. Kunnan kautta kulkevat kantatie 58 Orivedeltä Mänttään ja kantatie 66 Orivedeltä Virroille sekä rautatie Orivedeltä Haapamäelle. Juupajoelta on matkaa Tampereelle 55 kilometriä, Jyväskylään 115 kilometriä, Orivedelle 15 kilometriä ja Mänttään 35 kilometriä. Lähin lentokenttä on Tampere-Pirkkalan lentoasema.

Hallinto

Kaudella 2021–2025 Juupajoen kunnanvaltuuston paikkajakauma on seuraava:^[25]

• Kokoomus: 4 paikkaa
• Keskusta: 4 paikkaa
• SDP: 4 paikkaa
• Perussuomalaiset: 3 paikkaa
• Vihreä liitto: 1 paikka
• Vasemmistoliitto: 1 paikka.

Valtuuston puheenjohtajana toimii Taija Heletoja.^[26] Juupajoen kunnanvaltuusto on seitsenjäseninen ja sen puheenjohtajana toimii Juho Eskola.^[27]

Palvelut

Koulutus

Juupajoella sijaitsee Kirkonkylän koulu, joka antaa esi- ja alkuopetusta, sekä Juupajoen koulukeskus, joka antaa opetusta vuosiluokille 3–9 kolmessa eri rakennuksessa. Kirkonkylän koulu sijaitsee Kopsamon kylässä, ja koulukeskus sijaitsee Korkeakosken taajamassa.^[28]

Juupajoella sijaitsee myös kirjasto ja nuorisotiloja samassa rakennuksessa.^[29]

Terveyspalvelut

Juupajoen terveysaseman palvelut tuottaa Mäntänvuoren Terveys Oy, jonka omistaa Pihlajalinna ja Mänttä-Vilppulan kaupunki. Terveysasema sijaitsee Korkeakoskella.^[30]

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Juupajoen väestönkehitys 1980–2020
Vuosi			Asukkaita
1980			2 524
1985			2 499
1990			2 525
1995			2 452
2000			2 371
2005			2 224
2010			2 094
2015			1 988
2020			1 841
Lähde: Tilastokeskus.[31]

Kylät

Juupajoen kyliä ovat Hirvijärvi, Hoivala, Hulipas, Hyytiälä, Höyde, Kihlala, Kokkila, Kopsamo, Korkeakoski, Lylyjärvi, Melli, Pirttikangas, Porvola, Pylkki (Pylkinautio), Pärri (Pärrinautio), Sahrajärvi ja Sukkila.

Taajamat

Juupajoella on aiemmin ollut kolme taajamaa: Korkeakoski, Lyly ja Kopsamo (kirkonkylä), joista Korkeakoski on ollut asukasluvultaan suurin.^lähde?

Vuoden 2017 lopussa Juupajoella oli 1 904 asukasta, joista 869 asui taajamassa, 1 011 haja-asutusalueilla ja 24:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Juupajoen taajama-aste on 46,2 %.^[32] Kunnassa on vain yksi taajama, Korkeakoski.^[33]

Seurakunnat

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Juupajoella on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:^[34]

• Oriveden seurakunta
  • Juupajoen kappeliseurakunta

Seurakunta toimii myös Oriveden kaupungin alueella.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Juupajoen alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.^[35]

Entiset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Juupajoen kunnan nykyisellä alueella.^[34]

• Juupajoen seurakunta (liitetty Oriveden seurakuntaan 2015)

Tunnettuja juupajokelaisia

• Heikki Haapanen, Juupajoen kirkkoherra 1926–1944
• Kauko Helovirta, näyttelijä, syntynyt Juupajoella
• Karl Gustaf Höijer, kansanedustaja^[36]
• Verner Järvinen, urheilija ja olympiavoittaja, asunut lapsuutensa Juupajoen Lylyssä^[37]
• Vehka Kurjenmiekka, kirjailija ja roolipelisuunnittelija, syntynyt Juupajoella ^[38]
• Pirkko Lindström, Juupajoen kunnanjohtaja 2012–2018
• Erkki Peltonen, yrittäjä ja yritysjohtaja, kauppaneuvos, syntynyt Juupajoella
• Juha Perälä, radiojuontaja, syntynyt Juupajoella
• Toivo Pyörtänö, kansanedustaja, syntynyt Juupajoella
• Onni K. Rentto, vuorineuvos, syntynyt Juupajoella
• Mauno Saksanen, kuoronjohtaja ja kapellimestari, syntynyt Juupajoella
• Tyyne Salomaa, kansanedustaja^[39]
• Jaakko Syrjä, kirjailija, asunut lapsuutensa ja nuoruutensa Juupajoella^[21]
• Juhani Syrjä, kirjailija, syntynyt Juupajoella^[21]
• Edward Wallenius, kenkätehtailija Juupajoen Korkeakoskella

Katso myös

• Luettelo Juupajoen julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
• Juupajoen työväentalo Nummela

Lähteet

• Jokiniemi-Talvisto, Maritta, Jari Talvisto & Raija Ylönen: Juupajoen historia. Juupajoki: Juupajoen kunta ja seurakunta, 2003. ISBN 951-98353-1-8

Viitteet

1. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
2. Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
4. Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
6. Kuntavaalit 2021, Juupajoki Oikeusministeriö. Viitattu 29.10.2021.
7. Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 2: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 362–367. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1968.
8. Leppähampaanjoen valuma-alue (35.75) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 18.2.2018.
9. Ainutlaatuinen Juupajoen rotko koki kasvojenkohotuksen – mystinen luontokohde on houkutellut sekä paikallisia että matkailijoita nauttimaan rotkolaakson rehevyydestä Maaseudun Tulevaisuus. 29.7.2020. Viitattu 31.7.2024.
10. Luontoreitit Juupajoen kunta. Viitattu 31.7.2024.
11. Tilastotietoja Juupajoen kunta. Viitattu 8.4.2021.
12. Mitä-Missä-Milloin 1980, s. 159. Otava 1979, Helsinki.
13. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 129. Helsinki: Otava, 1950.
14. Jokiniemi-Talvisto et al. 2003: s. 48–50.
15. Kallenaution kestikievari Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
16. Korkeakosken tehdasyhdyskunta Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
17. Lylyn rautatieasema Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
18. Hyytiälän metsäasema Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
19. Jokiniemi-Talvisto et al. 2003:27-28.
20. Kopsamo - Sahrajärvi kulttuurimaisema Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelo.. 1993. Museovirasto. Viitattu 5.9.2018.
21. Jokiniemi-Talvisto et al. 2003:382.
22. http://www.juupajoki.fi/kotiseutu/museot.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
23. Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 228. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
24. Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 71. Helsinki: Patakolmonen Ky.
25. Katso kuntavaalien tulokset – tällainen on Juupajoen uusi valtuusto Yle. Viitattu 2.4.2024.
26. Kunnanvaltuusto Juupajoen kunta. Viitattu 2.4.2024.
27. Kunnanhallitus Juupajoen kunta. Viitattu 2.4.2024.
28. Perusopetus Juupajoen kunta. Viitattu 2.4.2024.
29. Kirjasto Juupajoen kunta. Viitattu 2.4.2024.
30. Juupajoen terveysasema Pihlajalinna. Viitattu 2.4.2024.
31. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 16.1.2018.
32. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
33. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
34. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
35. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/tampereen-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
36. Jokiniemi-Talvisto et al. 2003:281-282
37. Jokiniemi-Talvisto et al. 2003:368-369.
38. Kurjenmiekka, Vehka: ”Kiitokset”, Kellopelisydän, s. 333. Helsinki: Aula & Co, 2023. ISBN 9789523644137
39. Jokiniemi-Talvisto et al. 2003:282-283

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Juupajoki Wikimedia Commonsissa

• Juupajoen kunnan kotisivu
• Tilastokeskus – Juupajoen avainluvut
• Hiihtokeskus Juupavaaran kotisivu
• Juupajoen koulukeskuksen kotisivu