Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Jurakauden jako | ||||
---|---|---|---|---|
kausi | epookki | vaihe | ikä (mvs) | |
Liitu | varhais | Berrias | nuorempi | |
Jura | myöhäis | Tithonos | 145,0–152,1 | |
Kimmeridge | 152,1–157,3 | |||
Oxford | 157,3–163,5 | |||
keski | Callovia | 163,5–166,1 | ||
Bathonia | 166,1–168,3 | |||
Bajocae | 168,3–170,3 | |||
Aalen | 170,3–174,1 | |||
varhais | Toarcis | 174,1–182,7 | ||
Pliensbach | 182,7–190,8 | |||
Sinemurum | 190,8–199,3 | |||
Hettange | 199,3–201,3 | |||
Trias | myöhäis | Rhaetia | vanhempi | |
Jurakauden jako ICS:n mukaan tammikuussa 2013.[1] |
Myöhäisjurakausi eli yläjura (malm, "valkea jura") on jurakauden loppuvaihe 161,2–145,5 miljoonaa vuotta sitten. Kausi oli matelijoiden valtakautta, erityisesti sauropodi-kasvinsyöjädinosaurusten kukoistusaikaa. Sauropodit olivat valtavia nelijalkaisia, pitkähäntäisiä ja -kaulaisia maaeläimiä. Kaudelta kuuluisia hirmuliskoja olivat muun muassa sauropodisuvut Brachiosaurus, Diplodocus ja Camarasaurus. Kaudella eli myös harjalisko Stegosaurus. Petoliskoista kaudella kukoistivat mm. Allosaurus-lajit ja Ceratosaurus .[2] Kaudella eli myös lentoliskoja, ja merissä eli pitkäeväisiä valasta muistuttavia pliosauruksia sekä merikrokotiili Teleidosaurus.
Varhaiset nisäkkäät ja hyvin varhaiset linnut olivat jo olemassa mutta eivät vielä merkittävänä ryhmänä. Liskolintu Archaeopteryx eli tällä kaudella Euroopassa.
Myöhäisjurakaudella Pangea jakautui kahdeksi supermantereeksi, pohjoisen Lauraasiaksi ja etelän Gondwanaksi. Niiden väliin syntyi varhainen Atlantti, joka tuolloin oli vielä aika kapea.