Norbert Brainin

Norbert Brainin (12. maaliskuuta 1923 – 10. huhtikuuta 2005) oli itävaltalaissyntyinen viulisti, joka tuli tunnetuksi toiminnastaan Amadeus-kvartetin ensimmäisenä viulistina. Kvartetti debytoi vuonna 1947 ja päätti toimintansa vuonna 1987 alttoviulisti Peter Schidlofin kuoltua.[1]

Brainin sai lapsuudessaan Itävallassa neljännesviulun seitsemänvuotispäivälahjakseen. Hän kehitti välittömästi kiinnostuksen instrumenttiin ja sai opetusta Riccardo Odnoposoffilta, Salomon Auberilta ja Rosa Hochmann-Rosenfeldiltä. Vuonna 1938 Brainin oli jo menettänyt vanhempansa ja eli sukulaisten tuella sisarustensa kanssa. Pian hän joutui jättämään Itävallan ja lähtemään Englantiin, jossa hän alkoi saada opetusta Carl Fleschiltä vuonna 1939. Hän onnistui hankkimaan paljon esiintymiskokemusta jo teininä. Vuonna 1946 hän voitti Carl Flesch -kilpailussa kultamitalin. Palkintoon kuului myös tilaisuus esiintyä Albert Hallissa, jossa hän oli solistina Ludwig van Beethovenin viulukonserton esityksessä Lontoon filharmonisen orkesterin kanssa tammikuussa 1948. Brainin alkoi kuitenkin syventyä toimintaansa kamarimuusikkona.[1]

Monivuosikymmenisellä urallaan Amadeus-kvartetin johdossa Brainin esitti mm. Haydnia, Mozartia, Beethovenia ja Schubertia. Kokoonpano kuitenkin esitti modernimpaakin musiikkia, kuten Béla Bartókia ja jopa Wienin toisen koulukunnan tuotantoa. 80-vuotispäiväänsä vuonna 2003 Brainin juhlisti esiintymällä konsertissa Wigmore Hallissa. Hän oli naimisissa preussilaissyntyisen Katinka Kottowin kanssa, ja parilla oli tytär Ann. Brainin kuoli syöpään 82 vuoden iässä.[1]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]