Norman Dello Joio

Norman Dello Joio (24. tammikuuta 1913 – 24. heinäkuuta 2008) oli yhdysvaltalainen säveltäjä.

Dello Joio syntyi New Yorkin kaupungissa italialaisille vanhemmille. Hän aloitti muusikonuransa urkurina ja kuoronjohtajana. Hän sai pianonsoiton opetusta isältään. Myöhemmin Dello Joio opiskeli urkujensoittoa Pietro Yonin johdolla, ja vuonna 1939 hän pääsi Juilliard School of Musiciin.

Dello Joio toimi opiskeluaikoinaan urkurina St. Anne's Churchissa mutta ryhtyi säveltäjäksi. Paul Hindemith opetti häntä vuodesta 1941.

Dello Joiosta tuli vähitellen yksi aikansa keskeisimmistä säveltäjistä Yhdysvalloissa. Hänelle myönnettiin vuonna 1957 Pulitzer-palkinto teoksesta Meditations on Ecclesiastes, joka oli saanut kantaesityksensä 20. huhtikuuta 1956. Hänet muistetaan myös kuoromusiikistaan. Lisäksi tuotantoon kuuluu mm. musiikkia puhaltimille ja jousille.

Dello Joio opetti Sarah Lawrence Collegessa vuosina 1944–1950 sekä Mannes College of Musicissa. Hän toimi professorina ja dekaanina Bostonin yliopistossa. Hän siirtyi vuonna 1978 Long Islandille, jossa hän jatkoi sävellystyötään siitä lähtien. Hänellä oli ensimmäisestä avioliitostaan balettitanssija Grayce Baumgoldin kanssa yksi tytär ja kaksi poikaa.[1]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä säveltäjään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.