Pedersören kunta

Pedersören kunta Pedersöre
vaakuna	sijainti
Pedersören kunnan kunnantalo.
Sijainti	63°36′00″N, 022°47′40″E
Maakunta	Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Pietarsaaren seutukunta
Kuntanumero	599
Hallinnollinen keskus	Pännäinen
Kuntaliitokset	Purmo (1977) Ähtävä (1977) Osa Ähtävään (1922)
Kokonaispinta-ala	826,05 km² 139:nneksi suurin 2022 [1]
– maa	794,26 km²
– sisävesi	31,79 km²
Väkiluku	11 206 88:nneksi suurin 31.10.2024 [2]
– väestötiheys	14,11 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma	2020 [3]
– 0–14-v.	23,6 %
– 15–64-v.	58,1 %
– yli 64-v.	18,4 %
Äidinkieli	2023 [4]
– suomenkielisiä	8,1 %
– ruotsinkielisiä	88,4 %
– muut	3,5 %
Kunnallisvero	9,00 % 126:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja	Stefan Svenfors
Kunnanvaltuusto	35 paikkaa
2021–2025[6]  • RKP  • KD  • SDP	21 11 3
www.pedersore.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Pedersören kirkko. Kirkko sijaitsee Pietarsaaren kaupungin alueella.

Pedersören kunta (ruots. Pedersöre, [ˈpedærˌsøːre], vuoteen 1989 Pietarsaaren maalaiskunta) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 11 206 ihmistä,^[2] ja sen pinta-ala on 826,05 km², josta 31,79 km² on vesistöjä.^[1] Väestötiheys on 14,11 asukasta/km². Pedersören kunnan naapurikunnat ovat Evijärvi, Kauhava, Kruunupyy, Luoto, Pietarsaari ja Uusikaarlepyy.

Kunta on kaksikielinen. Enemmistö eli 88,4 prosenttia asukkaista puhuu ruotsia ja 8,1 prosenttia puhuu suomea (2023).^[4]

Pietarsaaren maalaiskunta, Purmo ja Ähtävä yhdistyivät kuntaliitoksella 1977. Uuden kunnan nimeksi tuli Pietarsaaren maalaiskunta (ruots. Pedersöre). Kunnan suomenkielinen nimi muutettiin 23. helmikuuta 1989 muotoon Pedersören kunta, jonka pohjana on maalaiskunnan perinteinen ruotsinkielinen nimi.^[7] Pietarsaaren kaupunki perustettiin 1652 vanhalle kauppapaikalle Pedersören kunnan sisälle vanhalle rannikon markkinapaikalle.^[8]

Historia

Kuntaliitokset Pietarsaaren seudulla. Pedesören kuntaan, silloiseen Pietarsaaren maalaiskuntaan, liitettiin Purmo ja Ähtävä vuonna 1977. Samalla Maalaiskunnasta liitettiin alueita Pietarsaaren kaupunkiin.

Pedersöre satamapaikkoineen on vanha kauppapaikka. Koko nykyinen Pohjanmaa oli 1200-luvulla jaettu hallinnollisesti kahteen alueeseen, Mustasaareen ja Pedersöreen. Jälkimmäiseen kuuluivat alueet Vöyriltä valtakunnan rajalle. Alueen halki kulki myös vanha kauppatie, joka kulki Pohjois-Ruotsista Hämeeseen.

Pedersören nimi mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuonna 1348.^lähde?

Pitäjännimi Pedersöre on esiintynyt kirjallisissa lähteissä vuodelta 1374 (in Pedersöra, in Patærsøra), 1375 (Patarschade, Petaris heredh; kop.), 1453 (Pædersöre), ja 1483 (Persara sockn).^[8] Nimen synnylle on esitetty useita tulkintaehdotuksia 1700-luvulta lähtien.^[8] Suomenkielinen nimi Pietarsaari on ensin tarkoittanut pitäjää (ruots. Pedersöre) ja myöhemmin myös Pietarsaaren kaupunkia. Kaupunki sai ruotsinkielisen nimen Jakobstad, mutta pitäjälle jäi vanha ruotsinkielinen nimitys Pedersö(re).^[8] Esimerkiksi Suomen ruotsinkielisiä paikannimiä tutkinut Lars Huldén pitää todennäköisimpänä, että nimien Pietarsaari ja Pedersöre alkumuoto on varhaissuomen Petrasaari tai Peðrasaari eli nykysuomeksi Peurasaari.^[8][9]

Pedersören seurakunta on Pohjanmaan vanhimpia. Ensimmäinen puinen kirkko rakennettiin jo 1200-luvun loppupuolella.^[10] Nykyinen kivikirkko, Pedersören kirkko rakennettiin todennäköisesti vuosina 1510–1520.^[10]. Vuonna 2000 perustettiin uusi seurakunta kun entiset seurakunnat Pedersöre, Ähtävä ja Purmo liitettiin uuteen Pedersören seurakuntaan.

Pedersören kauppapaikka sai vuonna 1652 kaupunkioikeudet. Pedersören kirkko sijaitsee nyt kaupungin rajojen sisällä. Kaupunkiseurakunnalla on erillinen Pietarsaaren kirkko.

Pietarsaaren maalaiskunta muuttui yksikielisesti ruotsinkielisestä kunnasta kaksikieliseksi vuonna 1983.^[11]

Vaakuna

Pietarsaaren maalaiskunnan vaakuna (1958–1984)

Pietarsaaren maalaiskunnalle vahvistettiin ensimmäisen kerran vaakuna 19. huhtikuuta 1958, ja sen oli suunnitellut Gustaf von Numers. Vaakunan aihe, kuularisti, jonka ympärillä reunuksittain asetettu köysi, viittasi vanhaan kirkkopitäjään ja merenkulkuun.

Purmon ja Ähtävän vuonna 1977 tapahtuneen kuntaliitoksen jälkeen syntyi tarve suunnitella kunnalle uusi vaakuna, ja 9. huhtikuuta 1984 kunnanvaltuusto hyväksyi Bo Aurénin piirtämän vaakunan, jonka aihe on kolmen naularistin ympäröimä ohrantähkä. Kolmiosainen ohrantähkä viittaa paitsi maanviljelyyn, myös kolmeen alkuperäiseen kuntaan. Naularistit symboloivat kolmea seurakuntaa.

Maantiede

Pedersören kunnan asutus on keskittynyt jokivarren kyliin Ähtävän-, Purmon- ja Kovjoen suiston yläpuolelle. Kunnan hallinnollinen keskus on Pännäinen ja suurin taajama Kolppi.

Vesistöt

Kunnassa on kaikkiaan 64 järveä, joista suurimmat ovat Luodonjärvi, Narssjön ja Sääksjärvi.^[12]

Luonto

Ainakin osittain Pedersören kunnan alueella olevia Natura-kohteita ovat kalastollisesti arvokas Ähtävänjoki, jossa on myös vahva saukkokanta, Djuplottbackenin vanha metsä, lintujen suosima entinen merenlahti Sandsundsfjärden, soiden ympäröimä erämaajärvi Kalisjön, Passmossenin aapasuo ja Angjärvmossenin nuori keidassuo.^[13]

Kunnanosat ja kylät

Pedersören kunta jakautuu kolmeen kunnanosaan: Pedersöreen, Purmoon ja Ähtävään.^[14] Kunnan oman määritelmän mukaan Pedersöressä on kaksitoista kylää, Ähtävässä neljä ja Purmossa kolme kylää.^[14]

Pedersören kunnanosa

Edsevö Forsby Hietasalmi[15] (Sandsund) Karby Katternö (aik. suom. Katteri[16]) Kirkonkylä (Kyrkoby) Kolppi (Kållby) Lepplax (alun perin Leppälaksi[17])

Lövö (aik. Lehtisalo[18]) Pännäinen (Bennäs) Sundby Västersund Östensö

Pedersören kylissä asui yhteensä 6 569 ihmistä vuoden 2022 alussa.^[14]

Purmon kunnanosa

• Ala-Purmo (Nederpurmo)
• Lillby
• Yli-Purmo (Överpurmo)

Purmon kylissä asui yhteensä 1 382 ihmistä vuoden 2022 alussa.^[14]

Ähtävän kunnanosa

• Ala-Ähtävä (Ytteresse)
• Purokylä^[19] (Bäckby)
• Salonkylä (Lappfors)
• Stubb
• Yli-Ähtävä (Överesse)

Ähtävän kylissä asui yhteensä 3 177 ihmistä vuoden 2022 alussa.^[14]

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Pedersören kunnassa oli 11 084 asukasta, joista 8 103 asui taajamissa, 2 927 haja-asutusalueilla ja 54:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Pedersören kunnan taajama-aste on 73,5 %.^[20] Pedersören kunnan taajamaväestö jakautuu kahdeksan eri taajaman kesken:^[21]

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2017)
1	Kolppi	3 101
2	Pietarsaaren keskustaajama*	1 904
3	Pännäinen	1 005
4	Ähtävä	786
5	Purmo	354
6	Forsby	351
7	Lillby	345
8	Lepplax	257

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Pietarsaaren keskustaajama ulottuu pääosin Pietarsaaren kaupungin alueelle. Hietasalmi on tilastollisessa taajamaluokituksessa osa Pietarsaaren keskustaajamaa.

Talous

Pedersören suurimpiiin toimialoihin kuuluvat maatalous ja rakennuspalvelut. Pedersören suurimpia työnantajia ovat polkupyöräkomponentteihin erikoistunut Herrmans, kuljetuskorirakenteita valmistava Ekeri sekä maanrakennusyhtiö Sundström.^[22] Pedersören suurimpiin yritystuloverojen maksajiin kuuluu myös vuonna 2021 lounassalaatteja ja vihanneksia pakkaava Fresh Servant.^[23][24]

Vuonna 2015 kunnassa oli 4 166 työpaikkaa. Niistä 12 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 44 % palveluissa ja 43 % jalostuksessa. Jalostuksen osuus oli suurempi kuin koko maassa (20 %).^[25]

Lokakuussa 2018 työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 2,2 prosenttia.^[26]

Väestö

Vuonna 2017 Pedersören kunnan väkiluku oli 11 084.^[27] Kunta on kaksikielinen. Enemmistö eli 89,3 prosenttia asukkaista puhuu ruotsia ja 8,4 prosenttia puhuu suomea (2016).^[4]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Pedersören kunnan väestönkehitys 1980–2020
Vuosi			Asukkaita
1980			8 696
1985			9 311
1990			9 874
1995			10 131
2000			10 258
2005			10 566
2010			10 893
2016			11 067
2020			11 094
Lähde: Tilastokeskus.[28]

Uskonto

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Pedersören kunnassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:^[29]

• Esse församling
• Pedersöre församling
• Purmo församling
• Pietarsaaren suomalainen seurakunta

Ähtävän, Pedersören ja Purmon seurakunnat muodostivat 1.1.2020 uuden ruotsinkielisen Pedersören seurakunnan.

Nämä seurakunnat kuuluvat Pietarsaarenseudun seurakuntayhtymään (ruots. Pedersörenejdens kyrkliga samfällighet). Pietarsaaren suomalainen seurakunta toimii myös Pietarsaaren kaupungin alueella.

Pedesöressä on kolme ruotsinkielistä baptistiseurakuntaa: Forsbyn baptistiseurakunta, Purmon baptistiseurakunta ja Ähtävän baptistiseurakunta. Lisäksi Pedersöressä on aikaisemmin toiminut helluntailaiset Kolpin vapaaseurakunta ja Yli-Purmon Salem-seurakunta.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Pedersören kunnan alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.^[30]

Kulttuuri

Kunnassa toimii muun muassa Katternö Skywatchers -niminen tähtitieteellinen yhdistys.

Musiikki

Aktiivisia toimijoita musiikin alalla ovat Pedersöre blåsorkester, sekä Pedersöre spelmanslag. Kunnassa toimii useita laulukuoroja. Entisen Lövön koulun tiloissa on harjoitustilat bändeille, sekä kansalaisopiston musiikkikursseille. Myös musiikkiyhdistys Musikerfarsornan toimitilat sijaitsevat koululla.^[31]

Urheilu

IK Falken on pedersöreläinen urheiluseura, jolla on toimintaa yleisurheilussa, maastohiihdossa, suunnistuksessa. Jääkiekkoa pelaa Team IFK Lepplax. Pedersörellä on kaksi jalkapallojoukkuetta, Pedersöre FF, sekä Esse IK.^[32]

Hallinto ja politiikka

Pedersören kunnan kunnanjohtaja vuodesta 2011 on Stefan Svenfors.^[33] Kunnanvaltuuston puolueet ovat vuoden 2017 kuntavaalien jälkeen suuruusjärjestyksessä: Ruotsalainen kansanpuolue 22 paikkaa, Kristillisdemokraatit 10 ja Suomen Sosialidemokraattinen puolue 3 paikkaa.^[34]

Annetut äänet viimeisimmissä kunnallisvaaleissa.^[35]

Vuosi	RKP		KD		SDP		VIHR		Johto
	Ääniä	%	Ääniä	%	Ääniä	%	Ääniä	%
2017	3 760	62,2	1 660	27,5	591	9,8	–	–	34,7
2021	3 406	58,4	1 877	32,2	483	8,3	68	1,2	26,2

Tunnettuja pedersöreläisiä

^lähde?

Jan Ahlvik, jalkapalloilija Karl Johan Brännäs, maanviljelijä ja valtiopäivämies Artur Eklund, toimittaja ja kansanedustaja Johannes Canuti Forthelius, filosofi ja teologi Henrik Granroth, valtiopäivämies Olof Henrik Helander, pappi ja valtiopäivämies Viktor Laurentius Helander (1822–1905), rovasti ja valtiopäivämies Johannes Inborr, kansanedustaja[36] Nina Holmén, keskipitkien ja pitkien matkojen juoksija Sebastian Holmgård, laulaja Anders Häggström, maanviljelijä ja valtiopäivämies Johannes Inborr, kansanedustaja Kaj Korkea-aho, kirjailija Erik Kråkström, arkkitehti Julius Lindberg, lääninrovasti ja kansanedustaja[36] Pehr Löv, lääketieteen lisensiaatti, kansanedustaja[36] Ingvar S. Melin, kansanedustaja ja ministeri

Olav S. Melin, journalisti Fredrik Norrena, jääkiekkoilija Linn Nygård, laulaja Mats Nylund, kansanedustaja[36] K.-G. Olin, kirjailija Lars Peldan, valokuvaaja Boris Renlund, kansanedustaja[36] Filip Riska, jääkiekkoilija Jacob Rijf, kirkonrakentaja Petra Stenman, aita- ja pikajuoksija sekä yleisurheiluvalmentaja Karin Storbacka, pika- ja keskimatkojen juoksija Tony Sund, Jääkiekkoilija, MM-mitalisti Simon Sundsten, pituushyppääjä Hugo Valvanne, diplomaatti ja suomentaja Nils Erik Villstrand, historioitsija Mattias Wargh, jalkapalloilija Kurt West, sotakirjailija Peter Östman, kansanedustaja[36]

Katso myös

• Luettelo Pedersören kunnan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Lähteet

1. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
2. Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
4. Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
6. Kuntavaalit 2021, Pedersören kunta Oikeusministeriö. Viitattu 25.8.2021.
7. Peter Slotte (PS): Pedersören kunta (s. 334) Suomalainen paikannimikirja. Kotimaisten kielten keskus, kotus.fi. Viitattu 18.8.2022.
8. Peter Slotte (PS): Pietarsaari (s. 334) Suomalainen paikannimikirja. Kotimaisten kielten keskus, kotus.fi. Viitattu 18.8.2022.
9. Petri Hiltunen: Svekomaanisen nimistöntutkimuksen loppu (Arkistoitu – Internet Archive)
10. Hiekkanen, Markus: Suomen keskiajan kivikirkot, s. 520. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-861-9
11. https://www.pedersore.fi/assets/Dokumentarkiv/Utbildning-och-barnomsorg/SKOLOR/Edsevon-koulu/Koulutuspoliittinen-ohjelma-2011-1.doc
12. Pedersören kunta Järviwiki. Viitattu 6.2.2018.
13. Natura 2000 -alueet – Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 6.2.2018.
14. Kuntatiedot 1.1.2022. Pedersören kunta. Viitattu 27.7.2022.
15. Svenska ortnamn i Finland
16. Sirkka Paikkala ym.: Suomalainen paikannimikirja, s. 143. Jyväskylä: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007. ISBN 978-951-593-976-0
17. Lars Huldén: Finlandssvenska bebyggelsenamn, s. 403. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland, 2001. ISBN 951-583-071-0 (ruotsiksi)
18. Nykarlebyn ja Pietarsaaren pitäjissä Google-teoshaku. Viitattu 19.11.2007.
19. Yleinen suomalainen asiasanasto – YSA Finto. Arkistoitu 29.4.2014. Viitattu 29.4.2014.
20. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
21. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
22. Kuvaus kunnasta Pedersöre Finder. 11.10.2022. Viitattu 11.10.2022.
23. Yritykset Ilkka-Pohjalainen. Arkistoitu 10.11.2022. Viitattu 10.11.2022.
24. kunta Alueen Pedersören kunta yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 5.2.2018.
25. Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 5.2.2018.
26. Työttömyysaste oli 2,2 lokakuussa pedersore.fi. 20.11.2018. Arkistoitu 7.4.2019. Viitattu 7.4.2019.
27. Kuntien avainluvut stat.fi. Viitattu 7.4.2019.
28. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 11.1.2018.
29. Yhteystiedot – Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
30. Tampereen ortodoksinen seurakunta Suomen ortodoksinen kirkko. Arkistoitu 9.10.2018. Viitattu 9.3.2024.
31. Musiikki pedersore.fi. Arkistoitu 19.4.2019. Viitattu 7.4.2019.
32. Urheiluseurat pedersore.fi. Arkistoitu 18.4.2019. Viitattu 7.4.2019.
33. Pedersöre valde Svenfors Yle. 2011. Viitattu 5.2.2018.
34. Kunnanvaltuusto 1.6.2017–31.5.2021 pedersore.fi. Arkistoitu 15.4.2019. Viitattu 7.4.2019.
35. Yle.fi – Kuntavaalit 2021 – Pedersören kunta
36. Laisi, Erno & Nuoska, Lauri: Jättihakukone julki – katso, kuinka monta kansanedustajaa on kotoisin paikkakunnaltasi Ilta-Sanomat. 27.4.2024. Viitattu 9.5.2024.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pedersören kunta Wikimedia Commonsissa

• Pedersören kunnan kotisivut
• Tilastokeskus – Pedersören avainluvut