Shivta tai Sobota (hepr. שבטה) on arkeologinen kohde Israelissa, Negevin aavikolla.
Shivta perustettiin roomalaisajalla ensimmäisellä vuosisadalla eaa., ja alueen vanhimmat rauniot ovat juuri tuolta ajalta. Suurin osa raunioista on kuitenkin bysanttilaiselta ajalta 300–600-luvuilta.[1] Kaupunki kukoisti erityisesti 200–300-luvuilla, kun siellä alettiin käydä kauppaa ja se hyötyi nabatealaisten laajasta kauppaverkostosta.[2]
Kaupungin asukkaat kääntyivät kristinuskoon 300-luvun puolivälissä, ja pian tämän jälkeen kaupunkiin rakennettiin kaksi kirkkoa.[2] Shivta laajeni seuraavien vuosisatojen aikana ja pohjois- ja eteläkirkon rinnalle kaupunkiin rakennettiin kolmas kirkko 400- ja 500-lukujen vaihteessa.[3] Islamin vaikutus näkyy kaupungin myöhemmissä rakennuksissa, sillä 700–800-luvuilla sinne rakennettiin moskeija. Shivta hylättiin 900-luvulla, ja sen rauniot löydettiin vuonna 1870.[2]
Pian ensimmäisen maailmansodan jälkeen Leonard Woolley ja T. E. Lawrence tutkivat aluetta ja piirsivät kaupungin kartan. Kaupungin nimeä ei ollut kuitenkaan vielä tiedossa, ja se onnistuttiin selvittämään, kun Nitzanan kaivauksissa 1935–1937 löytyi dokumentti, jossa Shivta mainittiin.[3]
Neljä Negevin aavikon kaupunkia, Haluza, Mamshit, Avdat ja Shivta, lisättiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 2005.[4]