Vasil Mžavanadze

Vasil Mžavanadze
ვასილ მჟავანაძე
Vasil Mzhavanadze (vas.) ja Aleksandre Mirtshulava (oik.)
Gruusian kommunistisen puolueen 1. sihteeri
20. syyskuuta 1953 – 29. syyskuuta 1972
Edeltäjä	Aleksandre Mirtshulava
Seuraaja	Eduard Ševardnadze
NKP:n politbyroon täysjäsen
8. huhtikuuta 1966 – 18. joulukuuta 1972
NKP:n politbyroon ehdokasjäsen
29. kesäkuuta 1957 – 29. maaliskuuta 1966
Henkilötiedot
Syntynyt	20. syyskuuta 1902 (ikä 122) Kutaisi, Kutaisin kuvernementti, Venäjän keisarikunta
Kuollut	31. elokuuta 1988 (85 vuotta) Moskova, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto
Arvonimi	Sosialistisen työn sankari
Puoliso	Anna Ianko Viktoria Tereškevitš
Tiedot
Puolue	Neuvostoliiton kommunistinen puolue
Kunnianosoitukset	Leninin kunniamerkki Punalipun kunniamerkki
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Vasil Mžavanadze (georg. ვასილ მჟავანაძე; ven. Васи́лий Па́влович Мжавана́дзе, Vasili Pavlovitš Mžavanadze) (20. syyskuuta (vanhaa lukua 7. syyskuuta) 1902 Kutaisi, Venäjän keisarikunta – 31. elokuuta 1988 Moskova, Neuvostoliitto) oli georgialainen neuvostopoliitikko, joka toimi kommunistisen puolueen (GKP) pääsihteerinä eli Gruusian SNT:n johtajana vuosina 1953–1972 ja NKP:n politbyroon jäsenenä 1957–1972. Mžavanadze menetti asemansa korruptioskandaalin myötä ja hänen seuraajakseen tuli Eduard Ševardnadze.

Mžavanadze oli Gruusian kommunistisen puolueen jäsen vuodesta 1927 lähtien. Toisen maailmansodan aikana hän palveli puna-armeijan politrukkina. Sodan jälkeen Mžavanadze toimi Ukrainan SNT:ssa Kiovan sotilaspiirin poliittisen osaston apulaispäällikkönä Nikita Hruštšovin alaisuudessa. Mžavanadze oli Ukrainan SNT:n korkeimman neuvoston jäsen 1947–1953 ja Neuvostoliiton korkeimman neuvoston jäsen 1954–1972.

Gruusiaa johtivat sodan jälkeisinä vuosina 1931–1938 GKP:n pääsihteerinä toimineen Lavrenti Berijan tukijat. Neuvostodiktaattori Josif Stalinin kuoleman ja Berijan pidättämisen jälkeen jälkeen heinäkuussa 1953 Hruštšovin tukijat ottivat vallan GKP:ssa. Mžavanadze syrjäytti Berijan suojatin Aleksandre Mirtshulavan GKP:n pääsihteerin paikalta syyskuussa 1953. Kun Hruštšovista tuli Neuvostoliiton johtaja vuonna 1957, Mžavanadze nimitettiin politbyroon ehdokasjäseneksi. Täysi jäsen hänestä tehtiin 1966.

Mžavanadzen johtamaa Gruusian neuvostotasavaltaa leimasi korruptio. Hänestä itsestään tuli tehottoman ja korruptoituneen hallinnon symboli. Mžavanadzen syytettiin huutokaupanneen virkoja, kavaltaneen valtion varoja ja pyörittäneen laittomia tehtaita rikastuttaakseen itseään.

Vuoden 1972 puolivälissä Mžavanadzea syytettiin julkisesti korruptiosta ja valtiollinen media tuomitsi hänet. Mžavanadze erosi GKP:n pääsihteerin paikalta 28. syyskuuta 1972 ja hänen seuraajakseen tuli Gruusian sisäministeri Eduard Ševardnadze, jonka on spekuloitu osallistuneen Mžavanadzen syrjäyttämiseen. Joulukuun 18. päivänä 1972 Mžavanadze erotettiin politbyroosta ja hän vetäytyi viettämään eläkepäiviään Gruusiassa. Mžavanadze kuoli Moskovassa 1988 ja hänet haudattiin valtiollisin menoin Tbilisissä.