Eero Ritala

Eero Ritala
Eero Ritala 2013 Jussi-gaalassa.
Eero Ritala 2013 Jussi-gaalassa.
Henkilötiedot
Syntynyt30. maaliskuuta 1983 (ikä 41)
Ammatti näyttelijä
Näyttelijä
Aktiivisena 1999–
Merkittävät roolit Petri
(Kulman pojat)
useita rooleja
(Putous)
Palkinnot

Parhaan miespääosan Jussi-palkinto 2012
(Kulman pojat)
Parhaan miesnäyttelijän Kultainen Venla -palkinto 2017
(Onnela)

Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Eero Ritala (s. 30. maaliskuuta 1983 Espoo)[1] on suomalainen Jussi-palkittu näyttelijä ja harrastajamuusikko. Hän valmistui Teatterikorkeakoulusta keväällä 2008.[2]

Ritala tunnetaan erityisesti rooleistaan MTV3:n Putous-sarjassa, jossa hänen sketsihahmonsa Jone Riksusta sijoittui Vuoden sketsihahmo -osuudessa kolmanneksi. Ritala on myös vaikuttanut kirkkonummelaisessa Masalan nuorisoteatterissa, jonne hänet pyydettiin 10-vuotiaana[3][1]. Ritala on ollut Q-teatterin palveluksessa vuodesta 2012 lähtien, vaikka se on lähinnä luottamustoimi, sillä siitä ei makseta kuukausipalkkaa, vaan taiteellisen ensemblen jäsenet ovat etusijalla, kun näyttelijöitä valitaan rooleihin. Teatterityön lisäksi hän on ollut näyttelijänä televisiossa ja elokuvissa.[1]

Ritala voitti Parhaan miespääosan Jussi-palkinnon elokuvasta Kulman pojat[4] vuonna 2012 ja parhaan miesnäyttelijän Kultainen Venla-palkinnon vuonna 2018.[5]

Ritala on ollut myös ehdokkaana Parhaan miespääosan Jussi-palkinnon saajaksi elokuvasta Päin seinää[6] vuonna 2014 ja Parhaan miessivuosan Jussi-palkinnon saajaksi elokuvasta Häiriötekijä vuonna 2015.[7]

Ritala tekee myös musiikkia ja toimii disc jockeyna nimellä DJ Vauvaukki.[8] 2010-luvun puolivälin tienoilla hän ryhtyi vegaaniksi, johon häntä motivoi paitsi eläinten hyvinvointi ja ympäristöasiat myös oma terveys, sillä hän tuntee voivansa niin paljon paremmin.[1]

Filmografia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuosi Elokuva Rooli
2006 Onni von Sopanen Honecker-poika
2010 Veijarit Panu
2012 Kulman pojat Petri
2013 21 tapaa pilata avioliitto pyöreäpäinen mies
2014 Kesäkaverit Olli
Aikuisten poika luokanopettaja
Päin seinää Lasse
2015 Armi elää! Ristomatti Ratia
Häiriötekijä useita rooleja
2017 Joulumaa Tuure
2018 Supermarsu Emilian isä
Tyhjiö näyttelijä tv-showssa
2019 Tuntematon mestari nuori taidekauppias
Tottumiskysymys Kristian

Televisio- ja lyhytelokuvat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuosi Elokuva Rooli
2004 Lasileuka nuori Hietsussa
2008 Henkisesti läski Sami
2009 Tirkistelijät

Televisiosarjat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuosi Sarja Rooli
1999 Enon varjo Mikis
2000 Postimiehen varjo Mikis
2002 Salatut elämät Jere[9]
Kotikatu poika kirkossa
2006 Akkaa päälle Jimin kaveri
Mogadishu Avenue poika
2009 Uutishuone Pertti Aalto
Ihmebantu useita rooleja
2010 Putous useita rooleja, mm. Jone Riksusta
Tauno Tukevan sota Jaakko Lind
2011–2014 Klikkaa mua Ilkka
2012 Putous – Hahmoset, missä he ovat nyt? Jone Riksusta
2013 Hetkiä kaupungissa DJ Vauvaukki / Eero Ritala
2014–2015 Vino Show useita rooleja
2015 Syke Aleksi
Tripla Useita rooleja.
Punainen kolmio Ville Pessi
2015–2017 Downshiftaajat Juha Asikainen
2016 Kimmo Harri
Joulukalenteri: Jäätävä seikkailu Kätevikkinen
2017–2018 Kolmistaan Seve
2017 Rakkautta vain Tommi Virtanen
2017– Onnela Antti Hyvärinen
2018 Donna André
Karppi Leo Rastas
2018–2020 Ex-onnelliset Paavo
2019–2020 Lelumesta VT-Ricu
2019 Hillo feministimies
2020– Melkein MENSA oma itsensä, vakiokilpailija
2021 Roba Tanelin isä
Nyrkki Martti Luoto
Pahan väri Kaius Helander
2023 Kullannuput Mähönen
Renki Petri
2024 Suurmestari oma itsensä

Ääniroolit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Ääninäyttelijäroolit ovat omassa luettelossaan.

Teatteri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Aatteen ja ilon vuodet, Masalan nuorisoteatteri 2003
  • Skavabölen pojat, Masalan nuorisoteatteri 2004
  • Pastori Tarsalainen ja viidakon lait, Masalan nuorisoteatteri 2005
  • Ahmija, Teatteri Jurkka 2007
  • Macbeth, Q-teatteri 2008
  • Siniväriset, Q-teatteri 2009
  • Täydellinen päivä, Q-teatteri 2010
  • Vihan veli, Kansallisteatteri 2011
  • Broken Heart Story, Q-teatteri 2011
  • Tulipunainen hevonen, Q-teatteri 2012
  • Häiriötekijä, Q-teatteri 2013
  • Hämeenlinna, Q-teatteri 2013
  • Kaspar Hauser, Q-teatteri 2014 ja Kansallisteatteri 2015[10]
  • Jälkeenjäävät, Q-teatteri 2015
  • Prinsessa Hamlet, Q-teatteri 2017
  • Arki ja kauhu, Q-teatteri 2018
  • Kolme sisarta, Kansallisteatteri 2018
  • Asennot, Q-teatteri 2019
  • Pääomani, Q-teatteri 2020

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d Laari, Susanna: ”Olen saanut urallani puuhastella”. (40-vuotishaastattelu) Helsingin Sanomat, 30.3.2023, s. B 10. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. ISSN 0355-2047 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 30.3.2023.
  2. ↑ Näyttelijä Eero Ritala: "Puolison kanssa työskentely on välillä ihan hirveää" Me Naiset. 23.2.2013. Viitattu 23.2.2013.
  3. ↑ Masalan nuorisoteatteri: Pastori Tarsalainen ja viidakon lait masalannuorisoteatteri.net. Arkistoitu 1.2.2014. Viitattu 7.9.2011.
  4. ↑ Laura Birn sai Jussi-palkinnon pääosasta Puhdistuksessa Helsingin Sanomat. 3.2.2013. Viitattu 3.2.2013.[vanhentunut linkki]
  5. ↑ Venla-voittaja Eero Ritalalta väkevä kannanotto seksuaalisesta häirinnästä Suomessa: ”Miesten tulee lopettaa hyssyttely” Ilta-Sanomat. 12.1.2018. Viitattu 15.11.2018.
  6. ↑ Sinkkuuntunut Jussi-ehdokas: En ole liittynyt Tinderiin iltasanomat.fi. Arkistoitu 23.6.2015. Viitattu 23.6.2015.
  7. ↑ Tässä ovat elokuva-alan Jussi-ehdokkaat! Iltalehti. 29.1.2016. Alma Media. Viitattu 24.3.2019.
  8. ↑ Tiesitkö? Jussi-palkittu Eero Ritala, 35, tekee musiikkia erikoisella salanimellä: ”Ei siinä mitään järkeä ole” iltalehti.fi. Viitattu 14.11.2018.
  9. ↑ Salatut elämät, jakso 597: Huoli tekee Jukasta kielikellon (8.4.2002)
  10. ↑ Kaspar Hauser Q-teatteri. Viitattu 1.1.2015.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]