István Csáky

István Csáky
István Csáky
István Csáky
Unkarin ulkoministeri
10. joulukuuta 1938 – 27. tammikuuta 1941
Edeltäjä Kálmán Kánya
Béla Imrédy (vt.)
Seuraaja Pál Teleki (vt.)
László Bárdossy
Henkilötiedot
Syntynyt14. heinäkuuta 1894 (vt.)
Segesvár, Itävalta-Unkari
Kuollut27. tammikuuta 1941 (46 vuotta)
Budapest, Unkari
Ammatti politikko
Arvonimikreivi
Puoliso kreivitär Mária Anna Chorinsky
Tiedot
Puolue Yhtenäisyyden puolue

István Csáky de Körösszeg et Adorján (14. heinäkuuta 1894, Segesvár, Itävalta-Unkari - 27. tammikuuta 1941, Budapest, Unkari) oli unkarilainen diplomaatti ja Unkarin ulkoministeri vähän yli kaksi vuotta vuosina 1938-1941. Hänen ulkoministeriuraansa ajoittuivat Unkarin saamat aluelaajenukset Transilvaniassa eli korjaukset Trianon rauhan aluemenetyksiin. Lisäksi Unkari liittyi hänen ulkoministerikautenaan akselivaltajohtoiseen antikomintern- ja Kolmen vallan sopimukseen.[1]

István Csáky opiskeli lakia Budapestissa ja osallistui Wienin keisarilliseen diplomaattikoulutukseen eli konsuliakatemiaan. Ensimmäisen maailmansodan päätyttyä hän osallistui diplomaattina rauhanneuvotteluihin, jotka johtivat Unkarille katkeria aluemenetyksiä johtaneeseen Trianonin rauhansopimukseen. Sen jälkeen hän työskenteli Unkarin suurlähetystöissä Vatikaanissa, Bukarestissa, Madridissa ja Lissabonissa ja hoiti useita tehtäviä ulkoministeriössä Budapestissa mm. pitkän aikaa ulkoministeriön sanomalehtiosaston päällikkönä.[1]

Heinäkuussa 1940 Unkarin pääministeri, kreivi Pál Teleki ja ulkoministeri, kreivi Csáky vierailivat Münchenissä tapaamassa Saksan johtoa. Kyseessä olivat taustakeskustelut Unkarin vaatimuksille Trianon rauhassa Romanialle luovutetun Transsilvanian palauttamisesta Unkarille.
Unkari liittyi Kolmen vallan sopimukseen 20. marraskuuta 1940. Sopimus allekirjoitettiin Wienin Belvederen palatsissa. Kuvassa etualalla vasemmalla Saksan valtakunnankansleri Adolf Hitler, oikealla Unkarin pääministeri, kreivi Pál Teleki. Hitlerin takana Italian ulkoministeri, kreivi Galeazzo Ciano ja Telekin takana Unkarin ulkoministeri, kreivi István Csáky. Csákyn elämä päättyi vakavaan sairauteen reilu kaksi kuukautta kuvanoton jälkeen.

Vuonna 1938 Csáky osallistui Unkarin virallisena tarkkailijana neuvotteluihin, jotka johtivat Tshekkoslovakialle tuhoisaan Münchenin sopimukseen, ja sitä seuranneisiin Wienin välitystuomioneuvotteluihin, jotka johtivat edelleen Unkarin saamiin unkarilaisvoittoisten Slovakian alueiden siirtymiseen osaksi Unkaria. Joulukuun alussa 1938 ulkoministeri Kálmán Kánya luopui tehtävästään ja 10. joulukuuta 1938 pääministeri Béla Imrédy nimitti István Csákyn uudeksi ulkoministeriksi.[1]

Unkarin lähestyminen Saksaan ja Italiaan oli Csákyn ulkoministerikauden näkyvä piirre heti Csákyn ulkoministeriyden alkuvaiheessa. Asiasta sai jo ensimmäisiä merkkejä Csákyn lausunnoista Italian ulkoministeri Cianon vieraillessa joulukuun lopulla Unkarissa.[2] Tammikuussa 1939 Csáky teki vierailun Saksaan tavaten maan johtoa. Neuvotteluraportissa todettiin Saksan halu liittää Unkaria lähemmäksi Saksaa talouspoliittisesti.[3]

Maaliskuussa 1939 Hitler ratkaisi lopullisesti tynkä-Tshekkoslovakian kohtalon miehittäessään Tshekinmaan eli Böömin ja Määrin alueen, antaen Slovakian julistaa alueensa saksalaisten alaiseksi nukkevaltioksi ja Unkarin miehittää Tshekkoslovakian itäisimmän osan eli Karpaatti-Ukrainan alueen.[4]

Vuoden 1940 aikana suuntautuminen akselivaltoihin tuli entistä selvemmäksi. Hän vieraili tammikuussa 1940 Münchenissä tapaamassa Saksan johtoa.[5] Pian sen jälkeen helmikuun lopulla 1940 Unkari liittyi Saksan ja Japanin luomaan kommunisminvastaiseen antikomintern-sopimukseen.[6]

Käynnistyneessä toisessa maailmansodassa Saksa oli ottanut yliotteen vastustajistaan voitettuaan Ranskan kesäkuussa 1940. Koska Ranska oli ollut Unkarin ja sen itäisen naapurin Romanian rajan takaajana, Saksalle ja Italialle tuli tässä tilanteessa näkyvämpi rooli Unkarin ja Romanian kiistanalaisessa rajakysymyksessä. Unkarilla oli Trianon rauhan sopimuksessa Romanialle luovutettu vahvasti unkarilaisia alueita; nyt Unkari pääministeri Imrédyn seuraaja Pál Telekin ja ulkoministeri Csákyn johdolla nostivat asian keskusteluun.[7] He kävivät Saksan ja Italian kanssa neuvotteluja, jotka johtivat elokuussa 1940 toiseen Wienin välitystuomioon. Sen mukaan Unkari sai Saksan ja Italian välitysratkaisun mukaan takaisin Romanialle Trianonin rauhassa menetettyjä alueita.[8] [9] Natsi-Saksan valta itäisessä Keski-Euroopassa kasvoi koko ajan, ja Unkari liittyminen Kolmen vallan sopimukseen tapahtui 20. marraskuuta. Csáky allekirjoitti Saksan käskystä 17. joulukuuta 1940 ystävyyssopimuksen Unkarin ja Jugoslavian välillä[10] [11], jonka unkarilaiset tulivat rikkomaan muutaman kuukauden kuluttua antamalla saksalaisten joukkojen käyttää Unkarin aluetta Jugoslavian hyökkäystä varten. Csáky ei kuitenkaan ehtinyt nähdä sopimusrikkomusta, koska hän kuoli tammikuussa 1941 vakavaan sairauteen.

Csáky syntyi Transilvanian Segesvárissa (nykyään Romanian Sighișoara) 1500-luvun lopulla Puolan kuninkaana hallinneen Transsilvian ruhtinaan Stefan Báthoryn jälkeläisenä.[1]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d Kreivi Csaky kuollut. Helsingin Sanomat, 28.1.1941, s. 9. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 9.11.2024.
  2. ↑ Unkari liittyy "akseliin" - Uusi blokki tekeillä Keski-Euroopassa, kreivi Csakyn huomattava lausunto. Helsingin Sanomat, 22.12.1938, s. 5. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 11.11.2024.
  3. ↑ Unkarilaiset vallanneet suuren osan Karpaatti-Ukrainaa. Uusi Suomi, 19.1.1939, nro 17, s. 14. Helsinki. Digitoidut aineisto - Kansalliskirjasto. Viitattu 11.11.2024.
  4. ↑ Unkarilaiset vallanneet suuren osan Karpaati-Ukrainaa. Uusi Suomi, 16.3.1939, nro 73, s. 14. Helsinki. Digitoidut aineisto - Kansalliskirjasto. Viitattu 10.11.2024.
  5. ↑ "Täydellinen yhdenmukaisuus ulkopolitiikassa" - Virallinen selivtys kreivi Csakyn neuvotteluista. Helsingin Sanomat, 19.1.1940, s. 11. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 10.11.2024.
  6. ↑ Kaksi uutta liittolaista - Unkari ja Mandshukuo littyneet kominternin vastaiseen sopimukseen. Helsingin Sanomat, 25.2.1940, s. 11. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 10.11.2024.
  7. ↑ Balkanin ja Tonavan alueen järjestely - Münchenin neuvotteluilla tärkeä merkitys koko uuden Euroopan muodostumiselle. Helsingin Sanomat, 11.7.1940, s. 5. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 9.11.2024.
  8. ↑ Saksa ja Italia välittävät - v.Ribbentrop, Ciano, Csaky ja Manoilescu neuvottelevat tänään Wienissä. Helsingin Sanomat, 29.8.1940, s. 4,8. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 9.11.2024.
  9. ↑ Romania taipunut - Akselivaltojen välitystuomio ratkaisi Balkanin pulman. Helsingin Sanomat, 31.8.1940, s. 4. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 9.11.2024.
  10. ↑ Csaky Belgradissa - Unkari kiinnostunut taloussuhteiden parantamisesta - Ystävyyssopimus tekeillä? Helsingin Sanomat, 12.12.1940, s. 5. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 9.11.2024.
  11. ↑ Ikuisen ystävyyden sopimus Belgradissa - Unkari ja Jugoslavia päättäneet sopia keskinäiset suhteensa neuvottelemalla. Helsingin Sanomat, 13.12.1940, s. 5. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 9.11.2024.