Henkilötiedot | ||
---|---|---|
Koko nimi | Jacques Santini | |
Syntymäaika | 25. huhtikuuta 1952 | |
Syntymäpaikka | Delle, Territoire de Belfort, Ranska | |
Seura | ||
Seura | – | |
Tehtävä | päävalmentaja | |
Seurat | ||
Vuodet | Seura | O (M) |
1969–1981 1981–1983 1983–1985 |
AS Saint-Étienne Montpellier HSC CA Lisieux |
|
Valmennusura | ||
1983–1985 1985–1989 1989–1992 1992–1994 1994–1995 1997–2000 2000–2002 2002–2004 2004 2005–2006 2010 2010–2011 |
CA Lisieux Toulouse FC Lille OSC AS Saint-Étienne FC Sochaux Olympique Lyon (urh.joht.) Olympique Lyon Ranskan maajoukkue Tottenham Hotspur AJ Auxerre AS Saint-Étienne (tekn.joht.) RC Lens (apuv.) |
Jacques Santini (s. 25. huhtikuuta 1952) on ranskalainen jalkapallovalmentaja ja entinen keskikenttäpelaaja.
Santini pelasi juniorina Fesches-de-Châtelin joukkueessa, josta siirtyi 1969 AS Saint-Étienneen. Hän pelasi Les Vertsissä kaikkiaan 12 kauden ajan ja oli mukana voittamassa neljää Ranskan mestaruutta. Hän oli mukana myös Robert Herbin'n valmentamassa ryhmässä, joka eteni Euroopan cupin loppuotteluun kaudella 1975/76.
Santini jätti ASSEn 1981 ja siirtyi Montpellier’hen. Hän edusti seuraa kaksi kautta, jonka jälkeen hän pelasi vielä kahden kauden ajan CA Lisieux'ssä.
Santini aloitti valmennusuransa CA Lisieux'n pelaajavalmentajana 1983. Ensimmäinen päätoiminen päävalmentajan pesti oli Toulouse FC:ssä, jonka hän johdatti parhaimmillaan liigassa kolmanneksi kaudella 1986/87. Hän valmensi seuraa neljä kautta ja siiryti kesällä 1989 Lille OSC:n päävalmentajaksi. LOSCissa Santini ei kuitenkaan kyennyt yhtä suurin saavutuksiin ja parhaimmillaan seura oli liigassa kahdeksantena.
LOSC-pestinsä jälkeen Santini toimi kaksi kautta AS Saint-Étiennen päävalmentajana, mutta menestys jäi vaisuksi. Joulukuussa 1994 hän otti hoitaakseen FC Sochaux'n päävalmentajan tehtävät, mutta ei onnistunut pelastamaan seuraa putoamiselta ja sai potkut kauden jälkeen.
Sochaux-pestinsä jälkeen hän työskenteli kaksi vuotta Clairefontainessa, kunnes siirtyi 1997 Olympique Lyonnais'n organisaatioon urheilutoimenjohtajaksi. Yhdessä seuran puheenjohtaja Jean-Michel Aulas'n ja silloisen päävalmentajan Bernard Lacomben kanssa Santini oli rakentamassa pohjaa Lyonin menestyksen aikakaudelle. Kesällä 2000 hän seurasi Lacombea päävalmentajana ja johdatti seuran heti debyyttikaudellaan liigahopealle. Seuraava kausi toi kaivatun täysosuman, kun Lyonissa juhlittiin seurahistorian ensimmäistä liigamestaruutta.
Heinäkuussa 2002 Santini jätti Lyonin ja siirtyi Ranskan maajoukkueen päävalmentajaksi. [1] Hän johdatti pahasti MM-kisoissa 2002 kompuroineen joukkueen Maanosaliittojen cupin voittajaksi 2003 ja odotukset EM-kisojen 2004 suhteen olivat korkeat. Lopputurnauksessa puhutti Ranskan pelillisten otteiden lisäksi myös Santinin uutisoitu siirtyminen Tottenham Hotspurin päävalmentajaksi kisojen jälkeen. [2][3] Epäsuositun päävalmentajan ura Ranskan maajoukkueessa jäi lyhyeksi Ranskan pudottua puolivälierissä sittemmin mestaruuden voittaneelle Kreikalle. [4]
Kovin paljon paremmin Santinilla ei sujunut Tottenhamissakaan. Hän erosi tehtävistään jo marraskuussa 2004 luotsattuaan seuraa vain 13 ottelussa. [5] Virallisesti hänen eronsa taustalla olivat henkilökohtaiset syyt, mutta erimielisyyksien urheilutoimenjohtaja Frank Arnesenin kanssa huhuttiin olleen todellinen syyn pikaiseen lähtöön. [6] Myöhemmin vuonna 2005 antamassaan haastattelussa Santini kertoi lähtönsä taustalla olleen Spursin rikkomat lupaukset. Hän myönsi myös tehneensä virheen allekirjoittaessaan Spurs-sopimuksen jo ennen EM-kisoja. [7]
Kesäkuussa 2005 Santini jatkoi uraansa kotimaassaan AJ Auxerren päävalmentajana. [8] Kotimaassaan epäsuosittu Santini astui suuriin saappaisiin seuralegenda Guy Roux'n jälkeen. Pesti jäikin varsin lyhyeksi, vaikka Auxerre taistelikin ylemmän keskikastin sijoituksista. Santini kritisoi seuran siirtopolitiikkaa ja valitti seurajohdossa vaikuttaneen Guy Roux'n liiallisesta vaikutusvallasta, mikä johti lopulta potkuihin toukokuussa 2006. [9]
Kesällä 2008 Santinin huhuttiin olevan muun muassa skotlantilaisseura Heartsin [10] ja Tunisian maajoukkueen kiikarissa. [11] Kumpikaan sopimus ei kuitenkaan toteutunut.
Tammikuussa 2010 Santinista tuli AS Saint-Étiennen seurajohtaja Roland Romeyerin avustaja ja seuran teknisen komission puheenjohtaja. [12] Sopimus purettiin kuitenkin jo toukokuun lopussa. [13]
Heinäkuussa 2010 Santini jatkoi uraansa RC Lensin teknisenä johtajana. Hän tulee toimimaan kaudella 2010–11 myös apulaisvalmentajan tehtävissä. [14] Päävalmentaja Jean-Guy Wallemmen jätettyä tehtävänsä vuoden 2011 alussa Santinille tarjottiin päävalmentajan tehtäviä, mutta hän kieltäytyi ja jätti seuran. [15]
Edeltäjä: Georges Heylens |
Lille OSC:n päävalmentaja 1989–1992 |
Seuraaja: Bruno Metsu |
Edeltäjä: Sylvester Takač |
FC Sochaux'n päävalmentaja 12/1994–1995 |
Seuraaja: Didier Notheaux |
Edeltäjä: Bernard Lacombe |
Olympique Lyonnais'n päävalmentaja 2000–2002 |
Seuraaja: Paul Le Guen |
Edeltäjä: David Pleat |
Tottenhamin päävalmentaja 7–11/2004 |
Seuraaja: Martin Jol |
Edeltäjä: Guy Roux |
AJ Auxerren päävalmentaja 6/2005–6/2006 |
Seuraaja: Jean Fernandez |
Edeltäjä: Vahid Halilhodžić |
France Footballin vuoden valmentaja 2002 |
Seuraaja: Didier Deschamps |
Batteux (1955-62) • Guérin (1962–66) • Arribas ja Snella (1966) • Fontaine (1967) • Dugauguez (1967-68)
Boulogne (1969–73) • Kovács (1973–75) • Hidalgo (1976–84) • Michel (1984-88)
Platini (1988–92) • Houllier (1992–93) • Jacquet (1993–98) • Lemerre (1998–2002) • Santini (2002–04)
Domenech (2004–2010) • Blanc (2010–2012) • Deschamps (2012–)