Abdullah Ahmad Badawi
| Abdullah Ahmad Badawi | |
|---|---|
 Abdullah Ahmad Badawi vuonna 2004. |
|
| Malesian pääministeri | |
| Edeltäjä | Mahathir bin Mohamad |
| Seuraaja | Najib Tun Razak |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 26. marraskuuta 1939 Bayan Lepas, Malesia |
| Arvonimi | Tun |
| Puoliso |
Endon Mahmood (1965–2005) Jeanne Abdullah (2007–) |
| Tiedot | |
| Puolue | UMNO |
| Uskonto | Islam |
Abdullah bin Ahmad Badawi (s. 26. marraskuuta 1939, Kepala Batas, Penang) on Malesian entinen pääministeri. Hän astui virkaan Mahathir Mohamadin seuraajana 31. lokakuuta 2003. Najib Razak korvasi hänet 3. huhtikuuta 2009.
Varhaisvaiheet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Abdullah syntyi huomattavaan, uskonnolliseen perheeseen 26. marraskuuta 1939. Hänet nimettiin isoisänsä Syeikh Abdullah Fahimin mukaan, joka oli Mekassa opiskellut malesialainen uskonoppinut. Abdullah oli nuorena muutenkin hyvin läheinen isoisänsä kanssa ja kävi usein moskeijassa lukemassa Koraania isoisänsä opetuksessa. Abdullahin perheeseen kuuluivat myös pikkusisko Aminah sekä kaksi veljeä, Ibrahim ja Mohammad Tahir.[1]
Abdullahin isä, Ahmad bin Abdullah, oli aktiivinen jäsen Malesian suurimmassa poliittisessa puolueessa, Yhdistyneiden malaijien kansallisessa organisaatiossa (UMNO). Hänellä oli usein tapana ottaa nuori Abdullah mukaan poliittisiin tilaisuuksiin. Sittemmin Abdullah on muistellut, kuinka erityisesti Onn Jaafarin kohtaamisella oli häneen erittäin suuri vaikutus.[2]
Ollessaan valmistumassa Bukit Mertajamin lukiosta Abdullah liittyi opiskelijatoimintaan. Hän muun muassa edusti Penangin ja Seberang Perain alueiden opiskelijoita vuotuisessa Malesian opiskelijayhteisön (GPMS) kokouksessa. Tuolloin Abdullah ajoi onnistuneesti läpi hanketta, jonka oli tarkoitus tarjota tukiopetusta sitä tarvinneille opiskelijoille. Hänelle myönnettiin apuraha talousopintoihin, mutta Abdullah halusi mieluummin opiskella isänsä ja isoisänsä tapaan islamia. Hänet hyväksyttiin opiskelemaan Malayan yliopistoon, ja samaan aikaan Abdullah hyväksyttiin myös Malakan niemimaan opiskelijayhdistykseen. Abdullah toimi aktiivisesti yhdistyksessä, ja hänet valittiin sen puheenjohtajaksi 1961–1964.[3]
Valmistuttuaan yliopistosta vuonna 1964 Abdullah haki valtion virkamieheksi. Hän päätyi lopulta NOC:hen, joka oli perustettu selvittämään vuoden 1969 Kuala Lumpurin rotumellakoita. Hän työskenteli komiteassa Tun Abdul Razakin alaisuudessa, josta sittemmin tuli Malesian toinen pääministeri.[4]
Parlamentissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1965 Abdullah liittyi UMNO:hon rivijäsenenä, ja samana vuonna meni naimisiin Endon Mahmoodin kanssa.[5] Seuraavina vuosina Abdullah toimi muutamissa eri viroissa, kunnes häntä pyydettiin ehdokkaaksi parlamenttivaaleissa vuonna 1977. Hänen isänsä oli juuri kuollut, eikä Abdullah ensin suostunut ehdotukseen, mutta lopulta muutti mielensä. Seuraavan vuoden vaaleissa hänet valittiin parlamenttiin Kepala Batasin vaalipiiristä 5029 äänellä.[6]
Seuraavina vuosina Abdullah nousi nopeasti sekä puolueen sisällä että parlamentissa. Kesäkuussa 1981 hänet nimitettiin UMNO:n ylimpään valtuustoon, ja toukokuussa 1984 hänet äänestettiin yhdeksi puolueen kolmesta varapuheenjohtajasta.[6]
14. heinäkuuta 1984 Abdullah nimitettiin Malesian opetusministeriksi. Opetusministerinä Abdullah pyrki kannustamaan ulkomailla opiskelun apurahoja, ja tämän seurauksena 25000 malesialaista opiskelijaa lähetettiin opiskelemaan Yhdysvaltoihin ja Britanniaan. Hän oli myös perustamassa kansallista kirjallisuuslinjausta, joka pyrki kehittämään Malesian kirjallisuutta pitkällä aikavälillä.[7] Abdullah toimi opetusministerinä vuoteen 1986 asti, jolloin hänet nimitettiin vuorostaan puolustusministeriksi.[8]
Vuonna 1987 Abdullahin tilanne muuttui täysin, sillä tuolloin UMNO:n korkeimmat jäsenet hajosivat kahteen leiriin. Tengku Razaleigh Hamzahin johtama vastarintaliike haastoi pääministeri Mahathir bin Mohamadin, ja haki voittoa huhtikuun puoluevaaleista. Abdullah päätti kannattaa Razaleigh’ta, kun taas entinen varapääministeri Tun Abdul Ghafar Baba liittyi Mahathirin tukijoihin. Oppositioliike hävisi vaalit täpärästi, mutta Abdullah onnistui saamaan tarpeeksi ääniä pitääkseen varapuheenjohtajan paikkansa.[8]
Varmistettuaan paikkansa puolueen johdossa Mahathir alkoi puhdistaa puoluetta vastustajistaan. Abdullahilta suljettiin paikat parlamentissa, ja hän joutui luopumaan puolustusministerin salkustaan. Useat uskoivat Abdullahin uran päättyneen ja alkoivat vältellä tämän läsnäoloa. Abdullah ei kuitenkaan halunnut perustaa uutta puoluetta vaan alkoi matkustaa ympäri maata tapaamassa UMNO:n jäseniä.[9]
Vuoden 1990 puoluevaaleissa Abdullah valittiin toiseksi suurimmalla äänimäärällä puolueen varapuheenjohtajaksi, vaikkei hänellä ollut ministerin salkkua. Tämän myötä hänet nimitettiin ulkoministeriksi maaliskuussa 1991. Mahathirin suuri kiinnostus ulkopolitiikkaa kohtaan johti kuitenkin siihen että Abdullah pysytteli ministerin kautensa lähinnä taka-alalla.[10] Tästä huolimatta Abdullahilla oli jatkuvasti tapaamisia ympäri maailmaa, minkä seurauksena hän joutui jäämään lomalle. Tuolloin häneltä löydettiin tukkiintuneita verisuonia, ja hän joutui leikkaukseen.[11]
Pääministerinä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2003 Abdullah nimitettiin Malesian viidenneksi pääministeriksi. Seremonia käytiin Istana Negaran palatsissa hallitsija Tuanku Syed Sirajuddinin läsnä ollessa.[12]
20. lokakuuta 2005 Endon kuoli vuonna 2003 todettuun rintasyöpään. Vaimo oli ollut hoidossa Yhdysvalloissa ja palasi Malesiaan vasta 18 päivää ennen kuolemaansa. Hänet on haudattu Taman Selataniin Putrajayaan. 6. kesäkuuta 2007 tiedotettiin virallisesti pääministerin uudesta avioliitosta Jeanne Abdullahin kanssa.
Abdullahista käytetään hänen kotimaassaan lempinimeä Pak Lah. Hallitus on kuitenkin ilmaissut, että pääministeriin ei tulisi viitata tällä nimellä virallisissa artikkeleissa ja uutisissa; kutsumanimeä käytetään kuitenkin yhä epävirallisesti. Myös Abdullah on toisinaan viitannut sillä itseensä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Syed Ali Tawfik Al-Attas, Ng Tieh Chuan: Abdullah Ahmad Badawi: Revivalist of an Intellectual Tradition. Pelanduk Publications, 2005. ISBN 967-978-911-X
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
