Avaruusluotain on mikä tahansa Maasta Maan kiertorataa edemmäs avaruuteen laukaistu miehittämätön avaruusalus, jonka on tarkoitus suorittaa mittauksia.[1] Sitä ohjataan Maassa olevasta lennonohjauskeskuksesta mutta jo pelkästään väistämättömän viiveen takia niissä on myös runsaasti autonomista toimintakykyä. Luotain on tyypillisesti ohilento-, kiertolais- (ts. satelliitti) iskeytymis- tai laskeutumisluotain tai jokin näiden yhdistelmä.
- Chandrayaan-1 (ISRO, Intia), laukaistu 22. lokakuuta 2008[2]
- Chang'e-1 (CH-1), Kiinan kuuluotain, joka laukaistiin 24. lokakuuta 2007
- Chang'e-2, Kiina (laukaisu 24.10.2009) [3]
- Clementine (Yhdysvaltain laivasto), laukaisu 25. tammikuuta 1994
- GRAIL (Gravity Recovery and Interior Laboratory), NASA, 2011 [4][5]
- LCROSS – NASA kuuluotain (Lunar CRater Observation and Sensing Satellite) (törmäsi kuun kraatteriin 9.10.2009) [6]
- Luna-luotaimet, 24 missiota vuosina 1959-1976, (Neuvostoliitto)
- Lunar Orbiter -luotaimet (NASA), viisi luotainta vuosina 1966-1967
- Lunar Reconnaissance Orbiter – NASAn kuuluotain (18.6.2009) [7]
- Lunohod-kuuajokit, Neuvostoliitto (1970–1973).
- Lunar Prospector (NASA), laukaisu 7. tammikuuta 1998
- Muses-A (Hiten ja Hagoromo) – Japanin kuuluotain ja laskeutujat (1990–1993).
- Ranger 1-9 vuosina 1961-65 (NASA)
- Kaguya alias SELENE, Japanin avaruusjärjestön kuuluotain, laukaistu 14. syyskuuta [8]
[9]
Kaavailuja tai kehitteillä:
- Saksa on esisuunnitellut 1,5 miljardin euron eli melko suurta kuuluotainta, joka laukaistaisiin vuonna 2015 [10]
- ESA on vuonna 2009 aloittanut kuulaskeutujan hahmottelun [11]
- LADEE – Lunar Atmosphere and Dust Environment Explorer – NASA, 2012 [12]
- GOOGLE LUNAR X PRIZE GLXP, 2012? [13]
- ESMO (European Student Moon Orbiter) hanke-ehdotus, ESA, 2013? [14]
- Chandrayaan-2, kuuta kiertävä alus ja ajokki/laskeutuja, ISRO
- Chang'e 3, Kiina, laskeutuja ja mönkijä, 2013
- Luna-Glob, Venäjän avaruusjärjestö, 2013 [15]
[16]
Kaikkiaan on tehty noin 30 avaruuslentoa kohti Marsia, joista valtaosa on epäonnistunut.
Osa aurinko tutkivista avaruusaluksista on satelliitteja (niitä ei ole listattu alla), osa kiertää Aurinkoa yleensä siten että alus pysyy Maan ja Auringon välissä Lagrangen L1-pisteessä, osa on vielä selkeämmin Aurinkoa kiertäviä avaruusluotaimia.
Luotaimia