Femme Fatale Tour

Femme Fatale Tour
Britney Spears
Albumi Femme Fatale
Alkoi 16 heinäkuuta 2011
Päättyi 10. marraskuuta 2011
Esitykset 44 Pohjois-Amerikassa
26 Euroopassa
7 Etelä-Amerikassa
1 Asiassa
Yhteensä 78
Muut kiertueet
The Circus Starring Britney Spears Femme Fatale Tour
← 2009 2011  →

Femme Fatale Tour oli yhdysvaltalaisen poplaulaja Britney Spearsin kuudes kiertue, joka alkoi Yhdysvalloissa 16. kesäkuuta 2011. Kiertue ylsi myös Eurooppaan, Aasiaan ja Etelä-Amerikkaan. Suomessa Spears esiintyi 14. lokakuuta 2011 Helsingin Hartwall Areenalla.[1] Shown teemana olivat eri aikojen naiset: femme fatalet. Kappaleina kuultiin suurimmaksi osaksi Femme Fatale -albumin kappaleita, sekä Spearsin hittejä edellisiltä levyiltä.

Elokuussa 2011 Spears kertoi, että Toronton konsertti kuvataan EPIX-televisiokanavalle sekä DVD:lle. Se on Spearsin ensimmäinen televisioon kuvattu konsertti sitten The Onyx Hotel Tourin vuonna 2004. Konsertti kuvattiin sekä 2D:nä että 3D:nä, ja se esitettiin EPIX-televisiokanavalla marraskuussa 2011. Suomessa konsertti sai televisioensi-iltansa 8. huhtikuuta 2012.

Britney Spears esittää konsertin ensimmäistä kappaletta Hold It Against Me.
Britney Spears esittää kappaletta 3.
Britney Spears esittää kappaletta "How I Roll".
Britney Spears esittää kappaletta Gimme More.
Britney Spears esittää kappaletta Don’t Let Me Be the Last to Know istuen keinussa.
Britney Spears esittää kappaletta Toxic.
Britney Spears esittää konsertin viimeistä kappaletta Till the World Ends.

Kappaleet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. Hold It Against Me
  2. Up N' Down
  3. 3
  4. Piece of Me
  5. Big Fat Bass
  6. How I Roll
  7. Lace and Leather
  8. If U Seek Amy
  9. Gimme More
  10. Drop Dead Beautiful
  11. Boys (The Co-Ed Remix)
  12. Don’t Let Me Be the Last to Know
  13. …Baby One More Time / S&M (Remix)
  14. Trouble For Me
  15. I’m a Slave 4 U
  16. I Wanna Go
  17. Womanizer
  18. Toxic
  19. Till the World Ends

Kiertueaikataulu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[2]

Päivä Kaupunki Maa Areena/halli
Pohjois-Amerikka[3]
16. kesäkuuta 2011 Sacramento  Yhdysvallat Power Balance Pavilion
18. kesäkuuta 2011 San Jose HP Pavilion
20. kesäkuuta 2011 Los Angeles Staples Center
22. kesäkuuta 2011 Phoenix Jobing.com Arena
24. kesäkuuta 2011 Anaheim Honda Center
25. kesäkuuta 2011 Las Vegas MGM Grand Garden Arena
28. kesäkuuta 2011 Portland Rose Garden Arena
29. kesäkuuta 2011 Tacoma Tacoma Dome
1. heinäkuuta 2011 Vancouver  Kanada Rogers Arena
4. heinäkuuta 2011 Winnipeg MTS Centre
6. heinäkuuta 2011 St. Paul  Yhdysvallat Xcel Energy Center
8. heinäkuuta 2011 Chicago United Center
9. heinäkuuta 2011 Milwaukee Marcus Amphitheater
12. heinäkuuta 2011 Dallas American Airlines Center
13. heinäkuuta 2011 Houston Toyota Center
15. heinäkuuta 2011 New Orleans New Orleans Arena
17. heinäkuuta 2011 Atlanta Philips Arena
18. heinäkuuta 2011 Nashville Bridgestone Arena
20. heinäkuuta 2011 Orlando Amway Center
22. heinäkuuta 2011 Miami American Airlines Arena
26. heinäkuuta 2011 Cleveland Quicken Loans Arena
28. heinäkuuta 2011 Detroit The Palace of Auburn Hills
30. heinäkuuta 2011 Philadelphia Wells Fargo Center
31. heinäkuuta 2011 Washington Verizon Center
2. elokuuta 2011 Uniondale Nassau Coliseum
5. elokuuta 2011 East Rutherford Izod Center
8. elokuuta 2011 Boston TD Garden
11. elokuuta 2011 Montreal  Kanada Bell Centre
13. elokuuta 2011 Toronto Air Canada Centre
14. elokuuta 2011
Eurooppa[4]
22. syyskuuta 2011 Pietari  Venäjä Ice Palace
24. syyskuuta 2011 Moskova Olympic Stadium
29. syyskuuta 2011 Kiova  Ukraina Palace of Sports
30. syyskuuta 2011 Budapest  Unkari Budapest Sports Arena
1. lokakuuta 2011 Zagreb  Kroatia Arena Zagreb
3. lokakuuta 2011 Zürich  Sveitsi Hallenstadion
5. lokakuuta 2011 Metz  Ranska Galaxie Amnéville
6. lokakuuta 2011 Pariisi Palais Omnisports de Paris-Bercy
8. lokakuuta 2011 Antwerp  Belgia Sportpaleis
10. lokakuuta 2011 Herning  Tanska Jyske Bank Boxen
11. lokakuuta 2011 Malmö  Ruotsi Malmö Arena
14. lokakuuta 2011 Helsinki  Suomi Hartwall Areena
16. lokakuuta 2011 Tukholma  Ruotsi Ericsson Globe
18. lokakuuta 2011 Köln  Saksa Lanxess Arena
19. lokakuuta 2011 Rotterdam Hollanti Ahoy Rotterdam
21. lokakuuta 2011 Montpellier  Ranska Arena Montpellier
24. lokakuuta 2011 Dublin  Irlanti The O2
25. lokakuuta 2011 Belfast  Pohjois-Irlanti Odyssey Arena
27. lokakuuta 2011 Lontoo  Iso-Britannia The O2 Arena
28. lokakuuta 2011
30. lokakuuta 2011 Birmingham LG Arena
31. lokakuuta 2011 Lontoo Wembley Arena
3. marraskuuta 2011 Newcastle Metro Radio Arena
5. marraskuuta 2011 Sheffield Motorpoint Arena Sheffield
6. marraskuuta 2011 Manchester Manchester Evening News Arena
9. marraskuuta 2011 Lissabon  Portugali Pavilhão Atlântico
Aasia
11. marraskuuta 2011 Abu Dhabi  Yhdistyneet arabiemiraatit Yas Arena
Etelä-Amerikka[4]
15. marraskuuta 2011 Rio de Janeiro  Brasilia Praça da Apoteose
18. marraskuuta 2011 São Paulo Arena Anhembi
20. marraskuuta 2011 La Plata  Argentiina Estadio Ciudad de La Plata
22. marraskuuta 2011 Santiago  Chile Estadio Nacional Julio Martínez Prádanos
24. marraskuuta 2011 Lima  Peru Estadio Monumental
26. marraskuuta 2011 Bogotá  Kolumbia Simón Bolívar Park
28. marraskuuta 2011 Caracas Venezuela Simón Bolívar University
Pohjois-Amerikka[3]
1. joulukuuta 2011 Guadalajara  Meksiko Estadio Tres de Marzo
3. joulukuuta 2011 México Foro Sol
6. joulukuuta 2011 Monterrey Estadio Universitario
8. joulukuuta 2011 Santo Domingo  Dominikaaninen tasavalta Estadio Olímpico Félix Sánchez
10. joulukuuta 2011 San Juan  Puerto Rico José Miguel Agrelot Coliseum

Lämmittelijät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[2] Yhdysvalloissa:

  • Nicki Minaj (Pohjois-Amerikka) (valikoidut päivät)
  • Jessie and the Toy Boys (Pohjois-Amerikka) (valikoidut päivät)
  • Nervo (Pohjois-Amerikka) (valikoidut päivät)
  • DJ Pauly D (Pohjois-Amerikka) (valikoidut päivät)
  • Joe Jonas (Eurooppa) (valikoidut päivät)
  • Destinee & Paris (Pohjois-Amerikka, Eurooppa) (valikoidut päivät)

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Helenius, Mikael: Britney Spears tarjosi laiskan show’n Hartwall Areenalla Rumba. Viitattu 12.12.2014.
  2. ↑ a b [1]
  3. ↑ a b Live Nation: Pop Superstar Britney Spears Announces Special Guest Nicki Minaj to Join the Highly Anticipated All Female Femme Fatale Tour. Määritä julkaisu!12.4.2011. PR Newswire. Artikkelin verkkoversio.
  4. ↑ a b http://www.britneyspears.com/femme-fatale-tour/ (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]